Viikon kuva

Tilaa uutisia ESO:lta omalla kielelläsi!
potw1624-fi — Viikon kuva
VLT räpsäyttää ensikuvan eksoottisesta eksoplaneetasta
13. kesäkuuta 2016: Tähtitieteilijät metsästävät muiden tähtien ympärillä kiertäviä planeettoja (eksoplaneettoja) erilaisia menetelmiä käyttäen. Eräs menestyksekäs menetelmä on suora kuvaaminen: se on erityisen tehokas menetelmä nuorten tähtien ympärillä laajoja kiertoratoja pitkin kiertävien eksoplaneettojen kuvaamiseen, koska isäntätähden valo ei peitä planeetasta tulevaa valoa alleen, joka on siksi helpompi huomata. Tämä kuva esittelee kyseistä tekniikkaa. Siinä näkyy T Tauri -tähti nimeltään CVSO 30, joka sijaitsee noin 1200 valovuoden päässä Maasta 25 Orionis -ryhmässä (hieman luoteeseen kuuluisasta Orionin vyöstä). Vuonna 2012 tähtitieteilijät huomasivat, että CVSO 30:llä oli yksi eksoplaneetta (CVSO 30b), käyttäen havaintomenetelmää nimeltä ylikulkufotometria, jossa tähdestä tuleva valo vaimenee havaittavasti, kun planeetta kulkee sen editse. Nyt tähtitieteilijät havaitsevat järjestelmää uudelleen käyttäen useita teleskooppeja. Tutkimus yhdistää havaintoja ESO:n VLT-teleskoopilta (Very Large Telescope) Chilestä, W.M.Keck -observatoriolta Havaijilta ja Calar Alto -observatoriolta Espanjasta. Havaintoaineistoa käyttäen tähtitieteilijät ovat todennäköisesti kuvanneet toisen planeetan! Tuottaakseen kuvan tähtitieteilijät käyttivät VLT:n NACO- ja SINFONI-mittalaitteiden tuottamaa astrometriaa. Tämä uusi eksoplaneetta, nimeltään CVSO 30c, on ...
Lue lisää
potw1621-fi — Viikon kuva
Uutta näkökulmaa pölykiekkoihin
23. toukokuuta 2016: Käyttäen 39:ää ALMA:n (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array) 66:sta antennista, jotka sijaitsevat 5000 metrin korkeudessa Chajnantorin ylätasangolla Chilen Andeilla, tähtitieteilijät ovat pystyneet havaitsemaan hiilimonoksidia (CO) F-tyypin tähden ympärillä olevassa pölykiekossa. Vaikka hiilimonoksidi on toiseksi yleisin molekyyli tähtienvälisessä aineessa heti molekulaarisen vedyn jälkeen, kyseessä on ensimmäinen kerta, kun CO:ta on havaittu tämäntyyppisen tähden ympärillä. Tähti, nimeltään HD 181327, kuuluu Beta Pictoriksen liikkuvaan joukkoon, joka sijaitsee lähes 170 valovuoden etäisyydellä Maasta. Tähän asti CO:ta on havaittu vain muutaman A-tyypin tähden ympärillä, jotka ovat paljon suurempia ja kirkkaampia kuin HD 181327. Käyttäen ALMA-observatorion tarjoamaa upeaa paikkaresoluutiota ja herkkyyttä, tähtitieteilijät onnistuivat kuvaamaan tämän häikäisevän savurenkaan ja kartoittamaan CO:n tiheyden pölykiekon sisällä. Pölykiekkojen tutkimus on yksi tapa tutkia planeettakuntia ja planeettojen muodostumisprosessin tulosta. Löydetyn CO-kaasun huomattiin sijaitsevan samoilla alueilla kuin pölykiekon pölyhiukkaset ja sen muodostuneen lähimenneisyydessä. Jäisten planetesimaalien tuhoa aiheuttavat törmäykset kiekossa ovat yksi mahdollinen CO-kaasun lähde. Törmäykset pölyrenkaissa vaativat tyypillisesti suurempien kappaleiden häiritsevää vetovoimaa, jotta ...
Lue lisää
potw1620-fi — Viikon kuva
Pelkkää hymyä @ #MeetESO!
16. toukokuuta 2016: ESO:n ensimmäisen sosiaalisen median kokoontumisen, #MeetESO:n, kahdeksan osallistujan nimet julkistettiin 16. maaliskuuta, kuukausi kampanjan avautumisen jälkeen. Toukokuun 7. päivänä osallistujat lensivät Chileen tutustumaan viiden päivän ajan maailman jännittävimpiin tähtitieteellisiin havaintopaikkoihin: VLT-teleskooppiin (Very Large Telescope), joka on maailman edistyksellisin näkyvän valon aallonpituuksilla havaitseva tähtitieteellinen observatorio, ja ALMA:an (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array), joka on suurin olemassa olevista maan pinnalta käsin havaitsevista tähtitieteellisistä projekteista. Kuten leveistä hymyistä voi nähdä, #MeetESO-matkalaiset ottivat kaiken ilon irti täyteen pakatusta reitistään, keskusteluista ESO:n ja ALMA:n henkilökunnan kanssa eräässä maailman parhaista havaintopaikoista yöllä tekemiensä havaintojen aikana, aina yöpymiseen Residencia:ssa, joka toimii havaintoja tekevien tähtitieteilijöiden hotellina (vaikka saattaakin monille olla tutumpi rakennuksena, joka ”räjäytettiin” James Bond –elokuvassa Quantum of Solace). Chilen matkan huippukohta oli mahdollisuus tehdä päivähavaintoja Merkuriuksen ylikulusta maailman parhaisiin kuuluvien tähtitieteilijöiden kanssa. Tämä ryhmäkuva otettiin tapahtuman muistoksi: se otettiin ESO:n Paranalin observatoriolla toukokuun 9. päivänä 2016 Merkuriuksen ylikulun aikana. Kuvassa on (vasemmalta oikealle): Mario Tapia (ESO), Lorna ...
Lue lisää
potw1618-fi — Viikon kuva
Neljä laseria Paranalin yllä
2. toukokuuta 2016: Neljä lasersädettä sojottaa kohti pimeyttä VLT-teleskoopin (Very Large Telescope) Yksikköteleskooppi 4:stä (UT4) ja kimaltavat yötaivaan uskomatonta taustaa vasten ESO:n Paranalin observatorion yllä. Ne todistavat ensimmäistä usean laserin käyttöä ESO:lla ja ovat voimakkaimmat laserohjaustähdet, joita tähtitieteessä on koskaan käytetty. Laserit virittävät natriumatomeja noin 90 kilometrin korkeudessa ilmakehässä luoden keinotekoisia tähtiä teleskoopin adaptiivisen optiikan järjestelmiä varten. Nykyaikaiset teleskoopit käyttävät adaptiivisen optiikan järjestelmiä korjatakseen Maan ilmakehän sumentavan vaikutuksen. Tässä onnistuakseen teleskoopin täytyy kyetä näkemään kirkas referenssitähti samanaikaisesti pääkohdetta havaitessaan. Riittävän kirkasta tähteä ei aina kuitenkaan ole lähistöllä, joten tähtitieteilijät käyttävät lasereita luodakseen keinotekoisia tähtiä juuri sinne, missä niitä tarvitaan. Natriumatomit korkealla ilmakehässä saadaan loistamaan laserien toiminnan ansiosta ja ne muodostavat pieniä valotäpliä, jotka muistuttavat oikeita tähtiä. Käyttämällä useaa laseria samanaikaisesti ilmakehän tila voidaan määrittää paremmin kuin vain yhdellä laserilla, minkä seurauksena kuvan laatu on paljon parempi suuremman näkökentän alueella, missä kuva korjataan. Neljä vast'ikään UT4:ään asennettua laseria ovat yksi hienostuneimmista laserohjaustähtijärjestelmistä, joka koskaan ...
Lue lisää
potw1617-fi — Viikon kuva
Elektra: uusi kolmoisasteroidi
25. huhtikuuta 2016: Tähtitieteilijät ovat löytäneet uuden kiertolaisen päävyöhykkeen asteroidilta (130) Elektralta. Bin Yangin (ESO, Santiago, Chile) johtama ryhmä kuvasi sen havaintolaitteella nimeltä SPHERE. Se käyttää äärimmäisen adaptiivista optiikkaa ja on asennettu Cerro Paranalilla, Chilessä sijaitsevan ESO:n VLT-teleskoopin (Very Large Telescope) Yksikköteleskooppi 3:en yhteyteen. Tämä uusi, toinen (130) Elektran pikkukuista on noin 2 kilometriä halkaisijaltaan ja se on väliaikaisesti nimetty koodilla S/2014 (130) 1, muodostaen (130) Elektrasta kolmoissysteemin. Ryhmä havaitsi päävyöhykkeessä myös toisen kolmoisasteroidisysteemin, (93) Minervan, hyödyntäen SPHERE-havaintolaitteen ennennäkemätöntä herkkyyttä ja paikkaerotuskykyä. Asteroidit ovat niiden rakennusaineiden jäänteitä, joista maankaltaiset planeetat muodostuivat Aurinkokunnan varhaisina aikoina. Monia kuita omaavien asteroidien tutkiminen on erittäin tärkeää, koska niiden muodostumismekanismit voivat antaa lisätietoa planeettojen muodostumisesta ja kehittymisestä, mitä muilla keinoin ei saataisi selville. SPHERE:llä kerättyä havaintoaineistoa käyttäen ryhmä päätteli sekä (130) Elektran että (93) Minervan syntyneen kuluttavassa törmäyksessä, jossa kaksi samankokoista kohdetta törmää sivuttain. Törmäyksen seurauksena huomattavan suuria ainelohkoja voi paeta avaruuteen ja muodostaa pieniä kiertolaisia alkuperäisen kohteen ...
Lue lisää
potw1610-fi — Viikon kuva
Tie Linnunrataan La Sillalla
7. maaliskuuta 2016: Tässä kuvassa kotigalaksimme Linnunrata levittäytyy taivaan halki Chilen Andien maisemien yläpuolella. Etualalla ESO:n La Sillan observatorion tienvierukset ovat täynnä etulinjan tähtitieteellisiä teleskooppeja, jotka osoittavat kohti Linnunrataa ja kauas sen taakse. Kuvassa näkyy useita monikansallisia teleskooppeja. ESO:n 3.6 metrin teleskooppi seisoo keskimmäisellä jalustalla ja siihen on kiinnitetty HARPS-instrumentti – maailman paras eksoplaneettojen metsästäjä. Aivan pääkuvun vieressä oleva pienempi kupu suojasi aiemmin CAT-teleskooppia (Coudé Auxiliary Telescope) joka tuotti havaintoja tehokkaalle Coudé Echelle Spectrograph -spektrografille; molemmat on nyt poistettu käytöstä. Jalustan juurelta löytyy ranskalainen TAROT-teleskooppi (Rapid Action Telescope for Transient Objects), joka seuraa gammapurkauksiksi kutsuttuja suurienergiaisia ilmiöitä. Niitä tutkitaan myös sveitsiläisellä 1.2 metrin Leonhard Euler -teleskoopilla, joka sijaitsee vasemmalla olevassa kuvussa, joskin sen pääkohde on eksoplaneettojen etsiminen. Kauempana oikealla voidaan nähdä ruotsalainen SEST-teleskooppi (Swedish–ESO Submillimetre Telescope), joka poistettiin käytöstä vuonna 2003 ja korvattiin Chajnantorin ylätasangolla sijaitsevalla APEX-teleskoopilla (Atacama Pathfinder EXperiment telescope). La Sillan havaintopaikan kartta löytyy täältä. La Sillan suuri havaintolaitemäärä osoittaa miten ...
Lue lisää
Lähetä meille kommentteja!
Tilaa uutisia ESO:lta omalla kielelläsi
CDN77:n nopeuttamana
Myyntiehdot