Viikon kuva

Tilaa uutisia ESO:lta omalla kielelläsi!
potw1722-fi — Viikon kuva
Galaktista sydäntä vartioimassa
29. toukokuuta 2017: ESO:n 3.6 metrin teleskooppi ja Coudé-aputeleskooppi kohoavat korkealle, kuin vartioiden kotigalaksimme sydäntä, tässä tyrmäävässä ultrateräväpiirron valokuvassa Chilen Atacaman autiomaan eteläisellä rajalla sijaitsevalta La Sillan observatoriolta. ESO:n 3.6 metrin teleskooppi on kokenut useita päivityksiä sitten 1976 tapahtuneen käyttöönottonsa, kuten uuden apupeilin asentamisen, mikä mahdollisti teleskoopin pysymisen yhtä tehokkaana ja tuotteliaana kuin ennekin. Vuodesta 2008 lähtien teleskooppiin on ollut kytkettynä HARPS-spektrografi, joka on maailman tarkin eksoplaneettojen metsästäjä. HARPS, eli High Accuracy Radial velocity Planet Searcher (korkealla tarkkuudella radiaalinopeutta mittaava planeettojen etsijä), on menestyksekkäin tähänastisista alhaisen massan eksoplaneettojen etsijöistä. Käytöstä jo poistettu 1.4 metrin Coudé-aputeleskooppi (CAT) sijaitsee pienemmässä kupolissa 3.6 metrin teleskoopin oikealla puolella. Toiminnassa ollessaan teleskoopin valo johdettiin 3.6 metrin Coudé Echelle-hilaspektrometriin valotunnelin kautta, mikä tässä valokuvassa näyttää yhdistävän nämä kaksi laitteistoa. Täysin tietokoneohjattua CAT:ia käytettiin moniin eri tyyppisiin tähtitieteellisiin havaintoihin, kuten ikivanhojen tähtien iän mittaamiseen. Paikallaan 2400 metriä merenpinnan yläpuolella ja sijaitessaan kaukana valosaasteen lähteistä, ESO:n 3.6 metrin teleskoopilla on erinomaiset ...
Lue lisää
potw1714-fi — Viikon kuva
Kevätsiivous vauvaikäisessä tähtijärjestelmässä
3. huhtikuuta 2017: Tämä kuva esittää pölykiekkoa, joka ympäröi nuorta, yksinäistä tähteä HD 169142. ALMA (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array) kuvasi kiekon korkealla erotuskyvyllä havaiten heikkoja signaaleja millimetrin kokoluokan pölyhiukkasista, joista kiekko koostuu. Selvät renkaat ovat tiheitä pölynauhoja, joita erottavat syvät vaot. ALMA:n terävät silmät, jotka on optimoitu kylmän kaasun ja pölyn tutkimiseen HD 169142:n kaltaisissa järjestelmissä, ovat paljastaneet monien varhaislapsuutta elävien aurinkokuntien rakenteista samanlaisia aukkoja ja vakoja. Niiden selittämiseksi on ehdotettu erilaisia teorioita, kuten magneettisen rotaatioepätasapainon aiheuttama turbulenssi tai pölyhiukkasten yhdistyminen, mutta kaikkein todennäköisin selitys näille teräväpiirteisille vaoille on, että ne ovat jättimäisten protoplaneettojen kaivertamia. Aurinkokuntien muodostuessa kaasu ja pöly kerääntyvät yhteen muodostaen planeettoja. Nämä planeetat suorittavat sitten kiertoratojensa kevätsiivouksen, puhdistaen ne kaasusta ja pölystä ja paimentaen jäljelle jäävän aineen selkeiksi vanoiksi. Kuvassa nähtävät syvät vaot sopivat yhteen useiden protoplaneettojen läsnäolon kanssa – ja tämä löytö on samansuuntainen muiden tästä järjestelmästä optisten ja infrapuna-aallonpituuksilla tehtyjen tutkimusten kanssa. Tällaisten pölyisten protoplaneettakiekkojen havaitseminen ALMA:lla antaa ...
Lue lisää
Lähetä meille kommentteja!
Tilaa uutisia ESO:lta omalla kielelläsi
CDN77:n nopeuttamana
Myyntiehdot