Syyskultaa

Syksy on saapunut, ja pohjoisen pallonpuoliskon lauhean vyöhykkeen värit muuttuvat pikkuhiljaa. Tässä kuvassa, jonka on ottanut ESO:n ValokuvalähettiläsPetr Horálek, näkyy Garchingissa sijaitsevan ESO:n päämajan kaksi päärakennusta, ympärillään vuodenajan alkamisesta ilmoittavat ihmeelliset kultaiset sävyt.

Kaikissa osissa maailmaa ei koeta syksyä; tropiikissa auringonvalo muuttuu hyvin vähän vuoden aikana, ja napa-alueilla ei ole siirtymävaihetta kesästä talveen. Vain pohjoisilla ja eteläisillä lauhkeilla vyöhykkeillä voidaan havaita joka vuosi muutaman kuukauden ajan vuosittainen lehtien putoaminen (alkaen syys- ja maaliskuussa pohjoisella ja eteläisellä pallonpuoliskolla). Mutta miksi puiden lehdet muuttavat väriä?

Sen sijaan, että ne yrittäisivät sietää rajallista valon määrää ja kylmiä lämpötiloja, jotka saapuvat syksy- ja talvikuukausien myötä, niin sanotut kesävihannat kasvit mieluummin lepäävät – ja syksyyn kuuluu horroskauteen valmistautuminen. Kasvit alkavat imeä lehdistään itseensä klorofylliä, tärkeintä ja arvokkainta, vihreää valoa heijastavaa väriainettaan, antaen täydentäville väriaineille, kuten karotenoideille (jotka heijastavat oranssia valoa) tai ksantofylleille (jotka heijastavat keltaista valoa) mahdollisuuden loistaa. Lopulta lehdet putoavat, luoden keltaoransseja mattoja, kuten nähdään tässä kuvassa.