Lehdistötiedote
Kolme mahdollisesti elämälle suotuisaa maailmaa löydetty kiertämässä läheistä ultraviileää kääpiötähteä
Tällä hetkellä paras paikka etsiä elämää aurinkokunnan ulkopuolella
2. toukokuuta 2016
ESO:n La Sillan observatorion TRAPPIST-teleskooppia käyttäneet tähtitieteilijät ovat löytäneet kolme planeettaa kiertämässä ultraviileää kääpiötähteä vain 40 valovuoden etäisyydellä Maasta. Näiden maailmojen koot ja lämpötilat ovat lähellä Venuksen ja Maan vastaavia ja ne ovat tähän mennessä löydetyistä parhaat kohteet etsiä elämää aurinkokunnan ulkopuolelta. Ne ovat ensimmäiset milloinkaan löydetyt planeetat, jotka kiertävät tällaista pikkuruista ja himmeää tähteä. Uudet tutkimustulokset julkaistaan tiedejulkaisu Naturessa 2.5.2016.
Belgialaisen Liègen yliopiston Institut d’Astrophysique et Géophysique -tutkimuslaitoksen Michaël Gillonin johtama tähtitieteilijäryhmä on käyttänyt belgialaista TRAPPIST-teleskooppia [1] havaitakseen tähteä 2MASS J23062928-0502285, joka tunnetaan nyt myös nimellä TRAPPIST-1. He havaitsivat, että tämä himmeä ja viileä tähti himmeni hieman säännöllisiin väliajoin, mikä viittaa siihen, että useita kohteita kulki tähden ja Maan välistä [2]. Yksityiskohtainen analyysi osoitti, että siellä oli kolme jokseenkin Maan kokoista planeettaa.
TRAPPIST-1 on ultraviileä kääpiötähti. Se on paljon viileämpi ja punaisempi kuin Aurinko ja hädintuskin suurempi kuin Jupiter. Tällaiset tähdet ovat sekä hyvin yleisiä Linnunradassa että hyvin pitkäikäisiä, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun sellaista kiertämästä on tavattu planeettoja. Siitä huolimatta, että on niin lähellä Maata, tämä tähti on liian himmeä ja liian punainen näkyäkseen paljain silmin tai näkyvällä valolla edes käyttäen suurta harrastajakaukoputkea. Se sijaitsee Vesimiehen tähdistössä (Aquarius).
Yksi uuden tutkimusjulkaisun kirjoittajista, Emmanuël Jehin on innoissaan: "Tämä on todellakin paradigman muutos suhteessa planeettapopulaatioihin ja tapaan löytää elämää maailmankaikkeudesta. Tähän mennessä tällaisten, ultraviileitä kääpiötähtiä kiertävien 'punaisten maailmojen' olemassaolo oli täysi teoreettista, mutta nyt meillä ei ole vain yksi yksinäinen tällaista himmeää punaista tähteä kiertävä planeetta vaan kokonainen kolmen planeetan järjestelmä!"
Löytöä esittelevän tutkimusjulkaisun pääkirjoittaja, Michaël Gillon selittää uuden löydön merkitystä: "Miksikö me yritämme löytää Maan kaltaisia planeettoja Auringon naapuruston pienimpien ja viileimpien tähtien ympäriltä? Syy on yksinkertainan: tällaisten pikkuruisten tähtien järjestelmät ovat ainoita paikkoja, joissa voimme havaita elämää Maan kokoiselta eksoplaneetalta nykyisellä teknologiallamme. Jos me siten haluamme löytää elämää muualta maailmankaikkeudessa, tämä on mistä meidän pitäisi aloittaa etsintämme."
Tähtitieteilijät etsivät elämän merkkejä tutkimalla vaikutusta, joka ylikulkevalla planeetalla on Maahan saapuvaan valoon. Useimpia tähtiä kiertävillä Maan kokoisilla planeetoilla tämä pikkuruinen vaikutus hukkuu tähden valon kirkkauden taakse. Vain himmeiden, punaisten ultraviileiden kääpiötähtien — kuten TRAPPIST-1 — suhteen tämä vaikutus on riittävä havaittavaksi.
Seurantatutkimukset suuremmilla teleskoopeilla, kuten Chilessä sijaitsevan, ESO:n 8-metrin VLT-teleskoopin HAWK-I -havaintolaitteella, ovat osoittaneet, että tähteä TRAPPIST-1 kiertävien planeettojen koot ovat hyvin samankaltaisia Maan kanssa. Kahdella planeetoista on 1.5 päivän ja 2.4 päivän ratajakso, kun taas kolmannen planeetan ratajakso on vähemmän tarkasti tunnettu välillä 4.5 ja 73 vuorokautta.
"Tällaisilla lyhyillä ratajaksoilla planeetat ovat 20—100 kertaa lähempänä tähteään kuin Maapallo Aurinkoa. Tämän planeettajärjestelmän rakenne vastaa kooltaan paljon enemmän Jupiterin kuiden järjestelmää kuin aurinkokuntaa," selittää Michaël Gillon.
Vaikka ne kiertävät hyvin lähellä kääpiökokoista emotähteään, sisimmät kaksi planeettaa saavat vastaavasti vain neljä ja kaksi kertaa Maahan tulevan säteilyn määrän, koska niiden tähti on paljon Aurinkoa himmeämpi. Tämän seurauksena ne ovat lähempänä tähteä kuin tämän järjestelmän elämälle suotuisa vyöhyke, vaikka on silti mahdollista, että niiden pinnalla on elämälle suotuisia alueita. Kolmannen, ulomman planeetan rataa ei vielä tunneta hyvin, mutta se saa luultavasti vähemmän säteilyä kuin Maapallo, mutta mahdollisesti silti riittävästi sijaitakseen elämälle suotuisalla vyöhykkeellä.
"Kiitos useiden tällä hetkellä rakenteilla olevien jättiläisteleskooppien, joihin sisältyvät ESO:n E-ELT ja vuonna 2018 laukaistavaksi suunniteltu NASA:n, ESA:n ja CSA:n James Webb -avaruusteleskooppi, kykenemme pian tutkimaan näiden planeettojen kaasukehien koostumusta ja etsimään niistä ensin vettä ja sitten biologisen toiminnan tuottamia jäämiä. Kyseessä on valtava askel maailmankaikkeuden elämän etsinnässä," päättää yksi tutkimusjulkaisun kirjoittajista, Julien de Wit yhdysvaltalaisesta Massachusetts Institute of Technology (MIT) -tutkimuslaitoksesta.
Tämä työ avaa uusia suuntia eksoplaneettojen etsintään, sillä noin 15% Aurinkoa lähellä olevista tähdistä on ultraviileitä kääpiötähtiä ja on myös syytä tähdentää, että eksoplaneettojen etsintä on nyt astunut mahdollisesti elämälle suotuisien Maapallon serkkujen alueelle. TRAPPIST-kartoitus on paljon kunnianhimoisemman, nimellä SPECULOOS tunnetun, ESO:n Paranalin observatoriolle asennettavan projektin prototyyppi [3].
Lisähuomiot
[1] TRAPPIST (TRAnsiting Planets and PlanetesImals Small Telescope) on belgialainen, ESO:n La Sillan observatoriolla Chilessä sijaitseva 0.6-metrin robottiteleskooppi, jota hallinnoi Liègen yliopisto. Se käyttää ison osan ajastaan seuraamalla noin 60 lähimmän superviileän kääpiötähden ja ruskean kääpiön valoa etsien todisteita planeettojen ylikulusta. Ruskeat kääpiötä ovat "tähtiä", jotka eivät ole aivan riittävän massiivisia, jotta niiden ytimessä voisi esiintyä jatkuvaa ydinfuusiota. Tässä tapauksessa kohde, TRAPPIST-1 on superviileä kääpiötähti, jonka kirkkaus on noin 0.05% Auringon kirkkaudesta ja massa noin 8% Auringon massasta.
[2] Tämä on yksi tärkeimpiä menetelmiä, joita tähtitieteilijät käyttävät tunnistaakseen tähteä kiertävän planeetan olemassaolon. He katsovat tähdestä tulevaa valoa nähdäkseen peittyykö osa valosta planeetan kulkiessa emotähtensä ja Maapallon välisen suoran näkölinjan halki eli tapahtuuko tähtitieteen termein ylikulku. Planeetan kiertäessä tähteään me odotamme näkevämme säännöllisen pienen himmenemän tähdestä tulevassa valossa planeetan kulkiessa sen editse.
[3] SPECULOOS saa rahoituksensa pääasiassa Euroopan tiedeneuvostolta ja myös sitä hallinnoi Liègen yliopisto. Neljä 1-metrin robottiteleskooppia asennetaan Paranalin observatoriolle etsimään elämälle suotuisia planeettoja noin 500 superviileän tähden ympäriltä seuraavien viiden vuoden aikana.
Lisätietoa
Tämä tutkimus esitettiin tutkimusjulkaisussa "Temperate Earth-sized planets transiting a nearby ultracool dwarf star”, jonka kirjoittivat M. Gillon et al. Tutkimusjulkaisu ilmestyy julkaisusarjassa Nature.
Tutkimusryhmään kuuluvat M. Gillon (Institut d’Astrophysique et Géophysique, Université de Liège, Belgia), E. Jehin (Institut d’Astrophysique et Géophysique, Université de Liège, Belgia), S. M. Lederer (NASA Johnson Space Center, USA), L. Delrez (Institut d’Astrophysique et Géophysique, Université de Liège, Belgia), J. de Wit (Department of Earth, Atmospheric and Planetary Sciences, Massachusetts Institute of Technology, USA), A. Burdanov (Institut d’Astrophysique et Géophysique, Université de Liège, Belgia), V. Van Grootel (Institut d’Astrophysique et Géophysique, Université de Liège, Belgia), A. J. Burgasser (Center for Astrophysics and Space Science, University of California, San Diego, USA ja Infrared Telescope Facility, jota hallinnoi University of Hawaii), C. Opitom (Institut d’Astrophysique et Géophysique, Université de Liège, Belgia), A. H. M. J. Triaud (Cavendish Laboratory, Cambridge, Iso-Britannia), B-O. Demory (Cavendish Laboratory, Cambridge, Iso-Britannia), D.K. Sahu (Indian Institute of Astrophysics, Bangalore, Intia), D. B. Gagliuffi (Center for Astrophysics and Space Science, University of California, San Diego, USA ja Infrared Telescope Facility, jota hallinnoi University of Hawaii), P. Magain (Institut d’Astrophysique et Géophysique, Université de Liège, Belgia) ja D. Queloz (Cavendish Laboratory, Cambridge, Iso-Britannia).
ESO on Euroopan johtava hallitustenvälinen tähtitieteen organisaatio ja maailman tieteellisesti tuotteliain tähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 16 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Brasilia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten havaintovälineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä merkittäviä tieteellisiä löytöjä. ESO:lla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chilessä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla Very Large Telescope (VLT), maailman kehittynein näkyvää valoa havainnoiva tähtitieteellinen observatorio, ja kaksi kartoitusteleskooppia. VISTA toimii infrapuna-alueella ja on maailman suurin kartoitusteleskooppi. VLT Survey Telescope on suurin vartavasten taivaan näkyvän valon kartoitukseen suunniteltu teleskooppi. ESO on yksi maailman suurimman tähtitieteellisen projektin, ALMA-teleskoopin pääyhteistyökumppaneista. Lähellä Paranalia sijaitsevalla Cerro Armazonesilla ESO rakentaa 39-metrin kokoista E-ELT -teleskooppia (European Extremely Large Telescope), josta tulee “maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä”.
Linkit
- Tutkimusjulkaisu
- TRAPPIST on akronyymi sanoista "TRAnsiting Planets and PlanetesImals Small Telescope". Lisätietoja löytyy täältä ja TRAPPIST:in WWW-sivuilta.
- SPECULOOS on akronyymi sanoista "Search for habitable Planets EClipsing ULtra-cOOl Stars". Lisätietoja löytyy täältä.
Yhteystiedot
Michaël Gillon
University of Liege
Belgium
Puh.: +32 43 669 743
Matkapuhelin: +32 473 346 402
Sähköposti: michael.gillon@ulg.ac.be
Julien de Wit
MIT
Cambridge, Massachusetts, USA
Sähköposti: jdewit@mit.edu
Richard Hook
ESO Public Information Officer
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6655
Matkapuhelin: +49 151 1537 3591
Sähköposti: rhook@eso.org
Pasi Nurmi (Lehdistön yhteyshenkilö Suomi)
ESO Science Outreach Network
ja University of Turku
Turku, Finland
Puh.: +358 29 4504 358
Sähköposti: eson-finland@eso.org
Tiedotteesta
Tiedote nr.: | eso1615fi |
Nimi: | 2MASS J23062928-0502285 |
Tyyppi: | Milky Way : Star : Circumstellar Material |
Facility: | TRAnsiting Planets and PlanetesImals Small Telescope–South |
Science data: | 2016Natur.533..221G |
Our use of Cookies
We use cookies that are essential for accessing our websites and using our services. We also use cookies to analyse, measure and improve our websites’ performance, to enable content sharing via social media and to display media content hosted on third-party platforms.
ESO Cookies Policy
The European Organisation for Astronomical Research in the Southern Hemisphere (ESO) is the pre-eminent intergovernmental science and technology organisation in astronomy. It carries out an ambitious programme focused on the design, construction and operation of powerful ground-based observing facilities for astronomy.
This Cookies Policy is intended to provide clarity by outlining the cookies used on the ESO public websites, their functions, the options you have for controlling them, and the ways you can contact us for additional details.
What are cookies?
Cookies are small pieces of data stored on your device by websites you visit. They serve various purposes, such as remembering login credentials and preferences and enhance your browsing experience.
Categories of cookies we use
Essential cookies (always active): These cookies are strictly necessary for the proper functioning of our website. Without these cookies, the website cannot operate correctly, and certain services, such as logging in or accessing secure areas, may not be available; because they are essential for the website’s operation, they cannot be disabled.
Functional Cookies: These cookies enhance your browsing experience by enabling additional features and personalization, such as remembering your preferences and settings. While not strictly necessary for the website to function, they improve usability and convenience; these cookies are only placed if you provide your consent.
Analytics cookies: These cookies collect information about how visitors interact with our website, such as which pages are visited most often and how users navigate the site. This data helps us improve website performance, optimize content, and enhance the user experience; these cookies are only placed if you provide your consent. We use the following analytics cookies.
Matomo Cookies:
This website uses Matomo (formerly Piwik), an open source software which enables the statistical analysis of website visits. Matomo uses cookies (text files) which are saved on your computer and which allow us to analyze how you use our website. The website user information generated by the cookies will only be saved on the servers of our IT Department. We use this information to analyze www.eso.org visits and to prepare reports on website activities. These data will not be disclosed to third parties.
On behalf of ESO, Matomo will use this information for the purpose of evaluating your use of the website, compiling reports on website activity and providing other services relating to website activity and internet usage.
Matomo cookies settings:
Additional Third-party cookies on ESO websites: some of our pages display content from external providers, e.g. YouTube.
Such third-party services are outside of ESO control and may, at any time, change their terms of service, use of cookies, etc.
YouTube: Some videos on the ESO website are embedded from ESO’s official YouTube channel. We have enabled YouTube’s privacy-enhanced mode, meaning that no cookies are set unless the user actively clicks on the video to play it. Additionally, in this mode, YouTube does not store any personally identifiable cookie data for embedded video playbacks. For more details, please refer to YouTube’s embedding videos information page.
Cookies can also be classified based on the following elements.
Regarding the domain, there are:
- First-party cookies, set by the website you are currently visiting. They are stored by the same domain that you are browsing and are used to enhance your experience on that site;
- Third-party cookies, set by a domain other than the one you are currently visiting.
As for their duration, cookies can be:
- Browser-session cookies, which are deleted when the user closes the browser;
- Stored cookies, which stay on the user's device for a predetermined period of time.
How to manage cookies
Cookie settings: You can modify your cookie choices for the ESO webpages at any time by clicking on the link Cookie settings at the bottom of any page.
In your browser: If you wish to delete cookies or instruct your browser to delete or block cookies by default, please visit the help pages of your browser:
Please be aware that if you delete or decline cookies, certain functionalities of our website may be not be available and your browsing experience may be affected.
You can set most browsers to prevent any cookies being placed on your device, but you may then have to manually adjust some preferences every time you visit a site/page. And some services and functionalities may not work properly at all (e.g. profile logging-in, shop check out).
Updates to the ESO Cookies Policy
The ESO Cookies Policy may be subject to future updates, which will be made available on this page.
Additional information
For any queries related to cookies, please contact: pdprATesoDOTorg.
As ESO public webpages are managed by our Department of Communication, your questions will be dealt with the support of the said Department.