Punertava ja pitkään aikaa sitten kuollut

Tämä punertava kaasun pilvi on nimeltään Abell 24 ja se sijaitsee Pienen koiran tähdistössä (Canis Minor). Se on planetaarinen sumu — kaasun ja pölyn räjähdys, joka syntyy, kun tähti kuolee ja purkaa ylimmät kerroksensa avaruuteen. Nimestä huolimatta planetaarinen sumulla ei ole mitään tekemistä planeettojen kanssa. Termin loi William Herschel, joka myös löysi planeetta Uranuksen; aikana jolloin tähtitiede oli matala resoluutioista ja nämä sumuiset kohteet näyttävät suurilta planeetoilta uidessaan mustassa kosmoksessa.

Auringon tyylinen tähti viettää suurimman osan elämästään muuntaen vetyä heliumiksi sen ytimessään. Loppua kohden tähden polttoaine alkaa loppumaan ja siitä tulee epätasapainoinen; se ei enää pysty estämään painovoiman puristustaan ja sen ydin alkaa luhistumaan. Ytimen lämpötila nousee dramaattisesti, kun taas kylmemmät ulkokerrokset laajenevat, pullistaen tähden punaiseksi jättiläiseksi. Kun Aurinko aloittaa sen muodonmuutoksen punaiseksi jättiläiseksi, se tulee nielaisemaan sisäänsä lähimmät planeetat ja mahdollisesti myös Maapallon, kasvaen yli 250 kertaiseksi sen tämänhetkisestä halkaisijastaan. Voimakkaat tuulet tämän jälkeen ajavat uloimmat tähden kaasukerrokset pois, luoden kaasun kuoren leviten aina pidemmälle avaruuteen. Punaisen jättiläisen purkautuva ilmakehä lopulta paljastaa sen kuuman, valoisan jäännöksen, joka säteilee vahvaa ultraviolettisäteilyä ja ionisoi sen ympärillä olevat kaasupilvet. Tämä kuva näyttää heikon sumuhehkun tähdellisestä joutsenlaulusta — kirkkaan jäänteen pitkään kuolleena olleesta tähdestä.

Tämä kuva on otettu VLT’s FORS (FOcal Reducer and Spectrograph) instrumentilla ja tämä kuva on osa ESO:n Cosmic Gems ohjelmaa,aloitetta jonka tehtävänä on luoda kuvia tieteellisesti mielenkiintoisista kohteista ja visuaalisesti näyttävistä kohteista koulutuksen ja julkisen tiedotuksen tarkoituksiin. Ohjelma käyttää teleskooppeja silloin, kun niillä ei voida tehdä tieteellisiä havaintoja. Kaikki kerätty data voi kuitenkin olla käytettävissä tieteellisiin tarkoituksiin ja kyseinen data on tähtitieteilijöiden käytettävissä ESO:n tiede arkistoissa.