Tiimalasin läpi

Tämä kohde on mahdollisesti vanhin sen tyyppisistä luetteloiduista kohteista: se on tiimalasin muotoinen jäännös nimeltään CK Vulpeculae. Alun perin novaksi luullun kohteen luokittelu on osoittautunut ajan myötä haastavaksi. Useita mahdollisia selityksiä sen alkuperästä on harkittu ja hylätty. Nyt sen uskotaan olevan kahden tähden törmäyksen tulos – vaikka siitä vielä kiistellään, minkä tyyppisiä tähdet ovat olleet.

CK Vulpeculaen havaitsi ensimmäistä kertaa 20. kesäkuuta 1670 ranskalainen munkki ja tähtitieteilijä Père Dom Anthelme. Sen ilmestyessä esiin ensimmäistä kertaa sen näki helposti paljain silmin; kahden seuraavan vuoden aikana sen hehkun kirkkaus vaihteli, ja se katosi ja ilmestyi uudelleen kahdesti, ennen kuin hävisi lopulta kokonaan näkyvistä.

1900-luvulla tähtitieteilijät ymmärsivät, että useimmat novat voitiin selittää kaksoistähtijärjestelmän kahden tähden välisillä vuorovaikutuksilla ja hallitsemattoman räjähtävällä käyttäytymisellä. CK Vulpeculaen ympärillä näkyvät piirteet eivät kuitenkaan tuntuneet sopivan erityisen hyvin kyseiseen malliin, kummastuttaen tähtitieteilijöitä vuosikausia.

Jäännöksen keskusosaa on nyt tutkittu yksityiskohtaisesti käyttäen ALMA-laitteistoa (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array). Tämä upea kuva näyttää parhaan kohteesta toistaiseksi kuvatun näkymän, piirtäen CK Vulpeculaen sisällä ja ympärillä olevan kosmisen pölyn ja säteilyn paljastaen sen mutkikkaan rakenteen. CK Vulpeculaen sisällä on kiero pölykiekko ja kaasusuihkuja, jotka ilmaisevat jonkin keskeisen järjestelmän työntävän ainetta ulospäin. Nämä uudet havainnot ovat ensimmäiset tämän järjestelmän paljastavat havainnot, ja ehdottavat ratkaisua 348 vuotta vanhaan mysteeriin.