Lehdistötiedotteet

5. maaliskuuta 2015: Marsin alkukantaisessa valtameressä oli enemmän vettä kuin Maan Pohjoisessa jäämeressä ja se peitti suuremman osan planeetan pinnasta kuin Atlantin valtameri peittää Maasta. Näin todetaan tänään julkaistuissa uusissa tutkimustuloksissa. Kansainvälinen tiedemiesryhmä on käyttänyt ESO:n VLT-teleskooppia sekä W. M. Keckin observatorion ja NASA:n Infrapunateleskooppijärjestelmän havaintolaitteita seuratakseen planeetan kaasukehää ja kartoittakseen veden ominaisuuksia eri osissa Marsin kaasukehää kuuden vuoden ajan. Nämä uudet kartoitukset ovat ensimmäisiä lajissaan. Tulokset ilmestyvät julkaisusarjan Science verkkosivuilla tänään.

2. maaliskuuta 2015: Yksi etäisimmistä milloinkaan havaituista galakseista on tarjonnut tähtitieteilijöille ensimmäisen havainnon tomusta niin kaukaisessa tähtiä muodostavassa järjestelmässä ja kiehtovan todisteen galaksien nopeasta kehityksestä alkuräjähdyksen jälkeen. Uudet havainnot ovat käyttäneet ALMA-teleskooppia erottaakseen kylmän tomun himmeän hohteen galaksista A1689-zD1 ja ESO:n VLT-teleskooppia mitatakseen sen etäisyyden.

26. helmikuuta 2015: ESO:n VLT-teleskoopin MUSE-havaintolaite on tuottanut tähtitieteilijöille kaikkien aikojen parhaan kolmiulotteisen kuvan syvästä maailmankaikkeudesta. Katsottuaan Hubblen eteläistä syvää kenttää vain 27 tunnin ajan, uudet havainnot paljastavat paljon aikaisempaa useampien galaksien etäisyydet, liikkeet ja muut ominaisuudet tässä pikkuruisessa osassa taivasta. Ne jatkavat Hubblea pitemmälle ja paljastavat aiemmin näkymättömiä kohteita.

18. helmikuuta 2015: ESO:n VLT-teleskoopin uutta SPHERE-havaintolaitetta on käytetty etsimään ruskeaa kääpiötähteä, jonka oletetaan kiertävän epätavallista kaksoistähteä V471 Tauri. SPHERE on tarjonnut tähtitieteilijöille tähän mennessä parhaan kuvan tämän kiehtovan kohteen ympäristöstä — eivätkä he löytäneet mitään. Tämän luotettavasti ennustetun ruskean kääpiön yllättävä puuttuminen tarkoittaa, että preinteinen selitys V471 Taurin oudosta käyttäytymisestä on väärä. Tämä odottamaton tulos esitellään ensimmäisessä SPHERE-havaintoja hyödyntäneessä tutkimusjulkaisussa.

9. helmikuuta 2015: ESO:n tutkimuslaitteita ja Kanariansaarten teleskooppeja käyttävät tähtitieteilijät ovat tunnistaneet kaksi yllättävän massiivista tähteä planetaarisen sumun Henize 2-428 ytimessä. Näiden kahden tähden kiertäessä toisiaan niiden odotetaan hiljalleen myös lähestyvän toisiaan ja kun ne yhdistyvät noin 700 miljoonan vuoden kuluttua, niillä on riittävästi materiaa synnyttämään valtaisan supernovaräjähdyksen. Tulokset ilmestyvät julkaisusarjan Nature verkkosivuilla 9. helmikuuta 2015.

4. helmikuuta 2015: ESO:n VISTA-kartoitusteleskoopin ottama uusi kuva paljastaa kuuluisan Trifidisumun uudessa ja aavemaisessa valossa. Havaitsemalla infrapunavaloa tähtitieteilijät kykenevät näkemään Linnunradan tomuntäyteisten keskusosien halki ja löytämään useita aikaisemmin näkymättömiä kohteita. Tästä pikkuruisesta osasta VISTA-kartoitusta tähtitieteilijät ovat löytäneet kaksi aikaisemmin tuntematonta ja hyvin etäistä muuttuvaa kefeidi-tähteä lähes täsmälleen Trifidisumun takaa. Ne ovat ensimmäiset Linnunradan keskustasossa sijaitsevat tällaiset tähdet, jotka ovat sen keskuspullistuman takana.

28. tammikuuta 2015: Jättimäisen taivaallisen olennon ammottavan kidan tavoin kometaarinen globuli CG4 hohtaa uhkaavana tässä ESO:n VLT-teleskoopin uudessa kuvassa. Vaikka se näyttää kuvassa suurelta ja kirkkaalta, on kyseessä himmeä kaasusumu, mikä tekee sen hyvin hankalaksi harrastajatähtitieteilijöille havaita. CG4:n täsmällinen luonne on edelleen arvoitus.

14. tammikuuta 2015: Uuden sukupolven ylikulkukartoitus (NGTS eli Next-Generation Transit Survey) on taltioinut ensivalon ESO:n Paranalin observatoriolla Pohjois-Chilessä. Tämä projekti etsii ylikulkumenetelmällä eksoplaneettoja eli planeettoja, jotka kulkevat emotähtensä editse ja siten himmentävät hieman tähden valoa, mikä voidaan havaita herkillä havaintolaitteilla. Kaukoputket keskittyvät havaitsemaan korkeintaan Neptunuksen kokoisia planeettoja, joiden halkaisija on kahden ja kahdeksan Maan halkaisijan välissä.

7. tammikuuta 2015: Tästä kiehtovasta, uudesta ESO:n kuvasta näyttäisi puuttuvan tähtiä. Tämän kimaltelevan kauniin tähtikentän musta autius ei kuitenkaan ole oikeasti autio vaan avaruuden alue, joka on kaasun ja tomun täyttämä. Tämän pimeän sumun nimi on LDN 483 eli Lynds Dark Nebula 483. Tällaiset kaasupilvet ovat tulevien tähtien synnyinsijoja. ESO:n, Chilessä sijaitsevan La Sillan observatorion MPG/ESO 2.2-metrin teleskooppiin kiinnitetty Wide Field Imager -havaintolaite taltioi tämän kuvan sumusta LDN 483 ja sen ympäristöstä.

17. joulukuuta 2014: Tämä näyttävä kuva tähtijoukosta Messier 47 otettiin ESO:n, Chilessä sijaitsevan La Sillan observatorion MPG/ESO 2.2-metrin teleskooppiin kiinnitetyllä WFI-havaintolaitteella (Wide Field Imager). Tätä nuorta avointa tähtijoukkoa hallitsee kirkkaiden sinisten tähtien paljous, mutta se käsittää myös joitakin varsin erilaisia punaisia jättiläistähtiä.

4. joulukuuta 2014: Hiljattain pidetyssä ESO:n ylimmän hallinnollisen elimen, johtokunnan kokouksessa näytettiin [1] vihreää valoa Euroopan erittäin suuren E-ELT -teleskoopin rakentamiselle kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa on annettu valtuutus noin miljardin euron käyttöön täysin toimivan teleskoopin rakentamiseksi tehokkaine havaintolaitteineen. Ensivalo odotetaan saatavan kymmenen vuoden kuluessa. Se mahdollistaa merkittävien tieteellisten havaintojen tekemisen eksoplaneetoista, läheisten galaksien tähtipopulaatioista ja etäisestä maailmankaikkeudesta. ESO:n kautta aikojen suurin rakennussopimus teleskoopin tähtitornista ja kantavista rakenteista solmitaan vuoden kuluessa.

26. marraskuuta 2014: ESO:n, Chilessä sijaitsevan La Sillan observatorion MPG/ESO 2.2-metrin teleskooppi on taltioinut runsasvärisen kuvan kirkkaasta tähtijoukosta NGC 3532. Jotkin tähdet loistavat yhä kuumaa sinertävää valoa, mutta monet massiivisemmat ovat muuttuneet punaisiksi jättiläisiksi ja hohtavat syvän oransseilla sävyillä.

19. marraskuuta 2014: Chilessä sijaitsevalla ESO:n VLT-teleskoopilla (Very Large Telescope) tehdyt uudet havainnot ovat paljastaneet suurimpien maailmankaikkeudessa koskaan havaittujen rakenteiden linjautumisen. Eurooppalainen tutkimusryhmä on havainnut, että joukossa kvasaareja keskustan supermassiivisten mustien aukkojen pyörimisakselit ovat keskenään samansuuntaiset miljardien valovuosien matkalla. Tutkimusryhmä havaitsi myös, että näiden kvasaarien pyörimisakselit ovat myös linjautuneet ne käsittävien kosmisen verkon valtavien rakenteiden mukaisesti.

10. marraskuuta 2014: ESO:n VLT-teleskoopin uusi MUSE-havaintolaite on tuottanut tutkijoiden käyttöön toistaiseksi parhaan kuvan näyttävästä kosmisesta yhteentörmäyksestä. Uudet havainnot paljastavat ensimmäistä kertaa kaasun liikkeen, kun sitä riuhdotaan ulos galaksista ESO 137-001, galaksin kyntäessä suurella nopeudella valtavaa galaksijoukkoa. Tulokset ovat avain pitkäaikaisen arvoituksen ratkaisemiseen eli miksi tähtienmuodostus kytkeytyy pois päältä galaksijoukoissa.

6. marraskuuta 2014: Tämä uusi ALMA-teleskoopin (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) kuva paljastaa poikkeuksellisen tarkkoja yksityiskohtia, jollaisia ei ole ennen nähty nuorta tähteä ympäröivässä planeettoja muodostavassa kiekossa. Nämä ovat ensimmäiset havainnot, joissa on käytetty ALMA:a lähes lopullisessa kokoonpanossaan. Havainnot ovat myös tarkimmat milloinkaan alimillimetriaallonpituuksilla otetut. Uudet tulokset ovat valtava askel eteenpäin protoplanetaaristen kiekkojen kehittymisen ja planeettojen muodostumisen havainnoinnissa.

3. marraskuuta 2014: Kansainvälinen tähtitieteilijäryhmä on havainnut eksoeläinratavaloa lähellä yhdeksän lähellä sijaitsevan tähden elinkelpoisia vyöhykkeitä käyttämällä VLT-teleskoopin interferometrin täyttä tehoa. Tämä valo on tähden valoa, joka heijastuu asteroidien törmäysten ja komeettojen haihtumisen seurauksena muodostuneesta tomusta. Tällaisten suurten määrien tomua olemassaolo joidenkin tähtijärjestelmien sisäosissa saattaa aiheuttaa esteen Maan kaltaisten planeettojen suoralle havaitsemiselle tulevaisuudessa.

29. lokakuuta 2014: Tutkijat ovat ALMA:a käyttäen havainneet ensimmäistä kertaa massiivisesta ulommasta kiekosta kaksoistähden sisäosia kohti virtaavan tomu- ja kaasuserpentiinin. Tämä ennennäkemätön piirre saattaa olla vastuussa toisen, pienemmän, planeettoja muodostavasta materiasta koostuvan kiekon ylläpitämisestä. Muutoin materia olisi kadonnut kauan sitten. Puolet Auringon kaltaisita tähdistä syntyy kaksoistähtijärjestelmissä, mikä tarkoittaa sitä, että näillä löydöksillä on merkittäviä seuraamuksia eksoplaneettojen etsinnässä. Tutkimustulokset julkaistaan tiedejulkaisu Naturessa 30. lokakuuta 2014.

28. lokakuuta 2014: Professori Lena Kolarska-Bobińska, Puolan tiede- ja korkeakoulutusministeri allekirjoitti tänään sopimuksen, joka johtaa maan liittymiseen Euroopan eteläiseen observatorioon (ESO) — maailman tuotteliaimpaan Maan pinnalta havaintoja tekevään observatorioon. ESO odottaa innolla pääsevänsä toivottamaan Puolan tervetulleeksi jäsenmaakseen seuraavana vuorossa olevan liittymissopimuksen vahvistamisen jälkeen.

22. lokakuuta 2014: ESO:n, Chilessä sijaitsevan La Sillan observatorion HARPS-havaintolaitteella on tehty kaikkien aikojen kattavin toista tähteä kiertävien komeettojen laskenta. Ranskalainen tähtitieteilijäryhmä on tutkinut lähes 500 yksittäistä komeettaa, jotka kiertävät tähteä Beta Pictoris. He ovat havainneet, että ne kuuluvat kahteen erilliseen eksokomeettojen ryhmään: vanhoihin eksokomeettoihin, jotka ovat kiertäneet tähtensä läheltä useita kertoja, sekä nuorempiin eksokomeettoihin, jotka ovat seurausta mahdollisesti hiljattain tapahtuneesta yhden tai useamman suuremman kappaleen hajoamisesta. Uudet tutkimustulokset julkaistaan tiedejulkaisu Naturessa 23. lokakuuta 2014.

15. lokakuuta 2014: Tähtitieteilijät ovat käyttäneet APEX-teleskooppia luodatakseen valtavaa galaksijoukkoa, joka on muodostumassa varhaisessa maailmankaikkeudessa ja paljastaneet, että suuri osa tähtienmuodostuksesta tapahtuu ei vain tomun piilottamana vaan myös epätavanomaisissa paikoissa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun tällaisen kohteen tähtienmuodostuksen koko kirjo on ollut mahdollista havaita.