Lehdistötiedotteet 2020

30. lokakuuta 2020: Tämä kauan sitten kuolleen tähden taivaallinen jäänne, joka sijaitsee Valaan vatsassa, muistuttaa epäilyttävästi avaruudessa leijuvaa pääkalloa. ESO:n Very Large Telescope eli VLT-kaukoputki on kuvannut hämmästyttävän yksityiskohtaisesti tämän aavemaisen Pääkallosumun kauniissa verenpunaisissa väreissä. Tämä planetaarinen sumu on ensimmäinen tunnettu sumu, jonka keskellä on toisiaan lähellä oleva tähtipari, jota kolmas ulompi tähti kiertää.

12. lokakuuta 2020: Tähtitieteilijät ovat havainneet Euroopan eteläisen observatorion (ESO) ja muiden järjestöjen kaukoputkien avulla harvinaisen valoilmiön supermassiivisen mustan aukon repimästä tähdestä. Ilmiö, joka tunnetaan vuorovesihäiriötapahtumana, on lähin tähän mennessä havaittu tapahtuma hieman yli 215 miljoonan valovuoden päässä Maasta. Sitä on nyt tutkittu ennennäkemättömän yksityiskohtaisesti. Tutkimus julkaistaan tänään Royal Astronomical Societyn Monthly Notices lehdessä.

6. lokakuuta 2020: Reinhard Genzel ja Andrea Ghez ovat yhdessä saaneet vuoden 2020 fysiikan Nobelin palkinnon galaksimme keskipisteessä olevan supermassiivisen mustan aukon Sagittarius A*:n tutkimuksesta. Genzel on Max Planck Institute for Ekstraterrestrial Physics laitoksen johtaja Saksassa, ja hänen tiiminsä on tehnyt havaintoja Sagittarius A*:sta lähes 30 vuoden ajan käyttäen Euroopan eteläisen observatorion (ESO) teleskooppeja ja niiden instrumentteja.

1. lokakuuta 2020: Tähtitieteilijät ovat löytäneet ESO:n Very Large Telescope eli VLT-kaukoputken avulla kuusi supermassiivisen mustan aukon ympärillä olevaa galaksia Universumin ollessa alle miljardin vuoden ikäinen. Tämä on ensimmäinen kerta, kun tämän tyyppinen galaksiryhmä nähdään näin pian alkuräjähdyksen jälkeen. Tämän uuden löydön avulla voimme paremmin ymmärtää, miten supermassiiviset mustat aukot muodostuivat ja kasvoivat niin nopeasti valtaviin kokoihinsa. Vastaava supermassiivinen musta-aukko on oman Linnunratamme keskipisteessä. Havainto tukee teoriaa, jonka mukaan mustat aukot kykenivät kasvamaan nopeasti suurissa, verkkomaisissa rakenteissa, joissa on runsaasti kaasua niiden rakennusaineeksi.

14. syyskuuta 2020: Kansainvälinen tähtitieteilijöiden ryhmä ilmoitti tänään löytäneensä Venuksen pilvistä harvinaisen fosfiini molekyylin. Maapallolla tätä kaasua syntyy vain teollisesti tai hapettomissa ympäristöissä viihtyvien mikrobien tuottamana. Tähtitieteilijät ovat vuosikymmenien ajan spekuloineet, että Venuksen korkealla olevat pilvet voisivat toimia mikrobien asuinpaikkana, jossa ne ovat kaukana kuumasta pinnasta, mutta pystyvät sietämään pilvien erittäin suurta happamuutta. Fosfiinin havaitseminen voisi viitata tällaiseen Maan ulkopuoliseen pilvissä leijuvaan elämään.

3. syyskuuta 2020: Ryhmä tähtitieteilijöitä on ensimmäistä kertaa havainnut, että tähtien joukko pystyy merkittävästi häiritsemään planeettoja muodostavaa kiekkoa, jolloin se vääntyy ja muodostaa kallellaan olevia rengasmaisia rakenteita. Tämän uuden tutkimuksen mukaan tällaisessa ympärisössäkin voi muodostua eksoottisia planeettoja muistuttaen Tatooine-planeettaa Star Warsissa. Havainnot on tehty Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescopen (ESO:n VLT-kaukoputki) ja Atacama Large Millimeter/submillimeter Array eli ALMA-radioteleskoopien verkoston avulla.

12. elokuuta 2020: Tähtitieteilijät ovat löytäneet erittäin kaukaisen ja siksi myös hyvin nuoren galaksin, joka muistuttaa yllättävän paljon Linnunrataa. Havainnot on tehty Atacama Large Millimeter/submillimeter Array eli ALMA radioteleskooppien verkoston avulla, jossa Euroopan eteläinen observatorio ESO on mukana yhtenä kumppanina. Galaksi on niin kaukana, että sen valolta on kulunut yli 12 miljardia vuotta saavuttaakseen meidät. Näemme galaksin sellaisena kuin se oli, kun maailmankaikkeus oli vain 1,4 miljardia vuotta vanha. Se on myös yllättävän rauhallisessa tilassa haastaen teoriat, joiden mukaan kaikki varhaisen maailmankaikkeuden galaksit olivat myrskyisiä ja epävakaita. Tämä odottamaton löytö haastaa ymmärryksemme siitä, miten galaksit muodostuvat ja se tuo esille uusia näkymiä maailmankaikkeuden menneisyyteen.

30. heinäkuuta 2020: Tämä huomiota herättävä symmetrinen kaasukupla muistuttaa selvästi perhosta, jossa on kauniita värejä ja monimutkaisia kuvioita. Kohde tunnetaan nimellä NGC 2899. Se näyttää kelluvan ja lepattavan taivaalla tässä ESO:n Very Large Telescope (VLT) kaukoputken kuvassa. Tätä kohdetta ei ole koskaan aiemmin kuvattu näin silmiinpistävän yksityiskohtaisesti, joissa tähtisumun heikot ulkoreunat hehkuvat taustatähtien päällä.

22. heinäkuuta 2020: Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope eli VLT-kaukoputki on ottanut ensimmäisen kuvan maailmassa kahdesta jättiläiseksoplaneetasta nuoren Auringon kaltaisen tähden ympäriltä. Kuvat useiden eksoplaneettojen järjestelmistä ovat äärimmäisen harvinaisia ja tähän saakka tähtitieteilijät eivät ole onnistuneet havaitsemaan enempää kuin yhden planeetan Aurinkoa vastaavan tähden ympäriltä. Nämä havainnot voivat auttaa tähtitietelijöitä ymmärtämään miten planeetat muodostuivat ja kehittyivät oman Aurinkomme ympärillä.

30. kesäkuuta 2020: Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope eli VLT-kaukoputken avulla tähtitieteilijät ovat havainneet kääpiögalaksissa epävakaan massiivisen tähden katoamisen. Tutkijat arvelevat, että tämä voisi viitata siihen, että tähti muuttui vähemmän kirkkaaksi ja osittain pölyn peittämäksi. Vaihtoehtoinen selitys on se, että tähti romahti mustaksi aukoksi ilman supernovaräjähdystä. ”Jos tämä on totta”, ryhmänjohtaja ja tohtoriopiskelija Andrew Allan Trinity College Dublinista Irlannista sanoi”, niin tämä olisi ensimmäinen suora havainto tällaisesta hirviötähdestä, joka päättää elämänsä tällä tavalla”.

1. kesäkuuta 2020: Tähtitietelijät ovat saaneet euroopan eteläisen observatorion (ESO) teleskooppien avulla selville, että tähtijoukoissa pilleksivien äärimmäisten kuumien tähtien pinnalla on jättimäisiä pilkkuja. Näitä tähtiä ei pelkästään vaivaa magneettiset pilkut, vaan joissakin ilmenee superflare-ilmiöitä. Nämä ovat useita miljoonia kertoja voimakkaampia räjähdyksiä, kuin vastaavat auringonpurkaukset. Tänään Nature Astronomy lehdessä julkaistut tulokset auttavat tähtitietelijöitä ymmärtämään paremmin näitä arvoituksellisia tähtiä ja ne avaavat uusia ovia tähtien tutkimuksen mysteerien ratkaisuihin.

20. toukokuuta 2020: Euroopan eteläisen observatorion Very Large Telescope eli VLT-kaukoputki on paljastanut selviä merkkejä juuri syntymässä olevasta planeettakunnasta. Nuoren AB Aurigae-tähden ympärillä on tiheä pölyn ja kaasun kiekko, mistä tähtitieteilijät ovat havainneet huomattavan spiraalirakenteen. Siinä näkyy selvästi erottuva kiekon vääntyminen, mikä osoittaa planeetan mahdollisen syntypaikan. Tämä havaittu piirre voi olla ensimmäinen todiste sille, että vauvaplaneetta on juuri syntymässä.

6. toukokuuta 2020: Ryhmä tähtitietelijöitä euroopan eteläiseltä observatoriolta (ESO) ja muista instituuteista on löytänyt mustan aukon vain 1000 valovuoden etäisyydeltä. Musta aukko on lähempänä aurinkokuntaamme, kuin mikään aikaisemmin tunnettu musta aukko. Se on osa kolmen tähden järjestelmää, jonka tähdet voi nähdä paljain silmin. Tutkimusryhmä löysi todisteita näkymättömän kohteen olemassaololle tutkimalla kahden kumppanitähden liikkeitä ESO:n La Sillassa Chilessä sijaitsevan MPG/ESO 2.2-metrin kaukoputken avulla. Tutkimusryhmän mukaan tämä löytö voi olla ainoastaan jäävuoren huippu ja useita vastaavia mustia aukkoja voidaan jatkossa löytää.

16. huhtikuuta 2020: ESO:n Very Large Telescope eli VLT-kaukoputken tekemät havainnot ovat ensimmäistä kertaa paljastaneet, että Linnunradan keskustaa kiertävä tähti liikuu aivan Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian ennusteiden mukaisesti. Tähden rata muistuttaa muodoltaan ruusuketta, eikä se ole ellipsin muotoinen, kuten Newtonin gravitaatioteoria ennustaa. Tämä kauan odotettu tulos tuli mahdolliseksi lähes kolmen vuosikymmenen aikana tehtyjen tarkkojen mittausten ansiosta, jotka ovat mahdollistaneet galaksimme ytimessä lymyilevän hirviön salaisuuksien tutkimisen.

11. maaliskuuta 2020: Tutkijat ovat havainneet ESO:n Very Large Telescope (VLT) kaukoputken avulla ääriolosuhteiden planeettaa, missä he epäilevät satavan rautaa. Tällä äärimmäisen kuumalla valtavan kokoisella eksoplaneetalla lämpötila saattaa kohota yli 2400 Celsius-asteen, mikä on tarpeeksi kuuma, jotta metallit voivat höyrystyä. Voimakkaat tuulet siirtävät rautahöyryä kylmemmälle yöpuolelle, missä höyry tiivistyy rautapisaroiksi.

5. maaliskuuta 2020: Tähtitieteilijät ovat huolissaan suurten satelliittikonstellaatioiden vaikutuksista tieteelliselle tutkimukselle. Jotta näiden vaikutuksesta tähtiteteen havaintoihin saataisiin parempi käsitys, niin ESO on tehnyt tieteellisen tutkimuksen satelliittikonstellaatioiden vaikutuksesta koskien erityisesti ESO:n näkyvän- ja infrapuna-alueen teleskooppeja. Tutkimuksessa tarkasteltiin 18 suunnitellun satelliittikonstellaation vaikutuksia havaintoihin sisältäen esimerkiksi SpaceX:n, Amazonin, OneWebin, sekä 26 tuhatta yksittäistä satelliittia [1]. Tutkimus on hyväksytty julkaistavaksi 'Astronomy & Astrophysics'-julkaisusarjassa.

14. helmikuuta 2020: Tähtitieteilijät ovat ESO:n Very Large Telescope eli VLT-kaukoputken avulla kuvanneet yllättävää Betelgeusen himmenemistä. Betelgeuse on Orionin tähdistössä sijaitseva punainen ylijättiläinen. Tähden pinnasta otetut hämmästyttävät uudet kuvat eivät ainoastaan esitä hiipuvaa punaista ylijättiläistä, vaan myös sen miten sen muoto on muuttumassa.

5. helmikuuta 2020: Atacama Large Millimeter/submillimeter Array eli ALMA-teleskoopin (missä ESO on yhtenä kumppanina) avulla tähtitieteilijät ovat havainneet erikoista kaasupilveä, minkä kahden tähden kohtaaminen on saanut aikaan. Toinen tähti on kasvanut niin isoksi, että se on nielaissut toisen sisäänsä. Tämä on puolestaan lähestynyt toista tähteä ja saanut aikaan sen, että toinen tähti heitää ulko-osansa avaruuteen.

15. tammikuuta 2020: DNA:ssamme ja soluissamme on fosforia ja se on tuntemamme elämän olennainen osa. Se miten sitä tuli varhaiseen Maahan on osittain arvoitus. Tähtitieteilijät ovat nyt seuranneet fosforin matkaa aina tähtien syntyalueilta komeettoihin saakka yhdistämällä ALMA:n ja euroopan avarusjärjestön ESA:n Rosetta-luotaimen voimat. Tutkimus on ensimmäistä kertaa osoittanut, missä fosforia sisältävät molekyylit muodostuvat ja miten komeetat kantavat tätä alkuainetta, sekä miten tietty molekyyli on saattanut olla olennaisessa osassa elämän alkuun saattamisessa omalla planeetallamme.