Kasvotusten Kuun kanssa

Harvat ovat voineet nähdä Kuun niin monumentaalisen teleskoopin läpi kuin ESO:n VLT-teleskooppi (Very Large Telescope). Tähtitieteilijät Paranalin observatoriolla Chilessä nauttivat vastikään tällaisesta ainutlaatuisesta tilaisuudesta, kun yksi teleskoopin instrumenteista, VIMOS (VIsible Multi-Object Spectrograph), poistettiin käytöstä tilan vapauttamiseksi UT3-teleskoopilla tulevalle CRIRES+ -projektille (the CRyogenic InfraRed Echelle Spectrograph Upgrade Project).

VIMOS oli hämmästyttävän tuottelias; spektrografi tutki tuhansia kaukisia galakseja nähtyinä aikakaudelta, jolloin Maailmankaikkeuden ikä oli vain kolmasosa nykyisestä, ja kartoitti niiden jakaumaa ja ominaisuuksia. VLT:n käyttämät herkät instrumentit, VIMOS mukaan luettuna, on suunniteltu kuvaamaan himmeitä, miljardien valovuosien päässä olevia kohteita, ja siksi lähellä olevat kirkkaat kohteet, kuten meidän planeettamme kuu, helposti kyllästävät ne täysin liiallisella valon määrällä. Kun VIMOS poistettiin käytöstä 16 palvelusvuoden jälkeen, Paranalilla majailevat tähtitieteilijät hyödynsivät epätavallista tilaisuutta teleskoopin polttopisteen käyttämiseen ilman siihen kiinnitettyä instrumenttia.

Syvälle avaruuteen katsomisen sijaan he kohdistivat ja tarkensivat UT3:n, yhden VLT:n Yksikköteleskoopeista – VLT:llä on niitä neljä, ja jokaisessa halkaisijaltaan 8.2 metrin peili – kohti Kuuta. Tämän kiehtovan kuvan luomiseksi iltaruskon Kuu heijastettiin läpikuultavalle valkokankaalle, josta seurasi todella yksityiskohtainen näkymä sen pintaa pilkuttaviin lukemattomiin halkeamiin ja kraattereihin. Tästä uskomattomasta näkymästä nautti suuri joukko tähtitieteilijöitä, kuten Stefan Ströbele, kuvassa näkyvä adaptiivisen optiikan insinööri.