Ilmoitukset

Tilaa uutisia ESO:lta omalla kielelläsi!
Maailman suurimman teleskoopin ensimmäiset peilisegmentit ovat saaneet uuden kiiltävän pinnan
ann24005-fi — Tiedote
Maailman suurimman teleskoopin ensimmäiset peilisegmentit ovat saaneet uuden kiiltävän pinnan
14. maaliskuuta 2024: ESO:n Erittäin suuren teleskoopin (ELT) rakentaminen Chilen Atacaman autiomaassa on saavuttanut uuden merkkipaalun. ESO:n Paranal-observatorion tiimi on lisännyt teleskoopin pääpeilin ensimmäisiin peilisegmentteihin heijastavan, kiiltävän kerroksen sekä erikoisantureita. Tämä "pinnoite" tarkoittaa sitä, että segmentit ovat nyt periaatteessa valmiita aloittamaan toimintansa, kun ne asennetaan maailman suurimman optisen teleskoopin kaukoputkeen myöhemmin tällä vuosikymmenellä. ESO:n ELT:n 39-metrin M1-pääpeili tulee olemaan ylivoimaisesti suurin koskaan teleskooppiin valmistettu peili. Se on liian suuri, jotta se voitaisiin valmistaa yhdestä ainoasta lasipalasta, joten se koostuu 798:sta kuusikulmaisesta keraamisen lasin segmentistä, joista jokainen on noin viisi senttimetriä paksu ja 1,5 metriä leveä. Peilisegmentit valmistetaan Euroopassa monivaiheisessa ja monikansallisessa prosessissa. Ensimmäiset 18 segmenttiä kuljetettiin aikaisemmin tänä vuonna valtameren halki Paranalille, ja pinnoitus on niille seuraavaksi tehtävä vaihe. Kolme segmenttiä on nyt tässä merkittävässä vaiheessa. M1-peilisegmentin pinnoitus on monimutkainen prosessi, joka kestää noin kaksi tuntia. Heijastavan kerroksen lisäksi, jossa käytetään 1,7 grammaa hopeaa, pinnoituksessa käytetään myös nikkeliä, kromia ja piinitridiä, joka parantaa ...
Lue lisää
Vuonna 2023 julkaistiin yli 1000 tutkimusta, joissa käytettiin ESO:n dataa
ann24004-fi — Tiedote
Vuonna 2023 julkaistiin yli 1000 tutkimusta, joissa käytettiin ESO:n dataa
28. helmikuuta 2024: ESO:n observatorioilla tehdyt havainnot ovat jo seitsemättä vuotta peräkkäin johtaneet yli 1000:een tieteelliseen julkaisuun vuodessa. ESO:n kirjasto-, dokumentaatio- ja tietopalveluosasto on hiljattain päivittänyt yksityiskohtaiset julkaisutilastot ESO:n tietojen perusteella, ja voimme tarkastella kunkin yksikön vuoden 2023 panosta [1]. Suurimmat julkaisumäärät ovat peräisin ESO:n VLT-teleskoopilta ja Paranalin observatorion VLT-interferometriltä (VLTI), jotka olivat mukana yli 600:ssa tutkimuksessa. Tieteellisiin kohokohtiin kuuluvat muun muassa kaukaisten kaasupilvien havaitseminen, joissa on mukana maailmankaikkeuden ensimmäisten tähtien jäänteitä, ja toistaiseksi kaukaisimman nopean radiopurkauksen havainto. Viimeisten neljän vuoden aikana Multi Unit Spectroscopic Explorer (MUSE) on ollut VLT:n tuottavin instrumentti, ja se on tuottanut tietoja yli 200:n artikkeliin pelkästään vuonna 2023. Myös Paranalin observatoriossa sijaitsevat VISTA (Visible and Infrared Telescope for Astronomy) ja VLT Survey Telescope (VST) [2] ovat vaikuttaneet yli 120:een julkaisuun. Esimerkki kohokohdista on tähtitieteilijöiden tekemä infrapuna-atlas viidestä läheisestä tähtien syntyalueesta. Etelämpänä sijaitsevan ESO:n La Sillan observatorion teleskoopit osallistuivat noin 185:een tutkimukseen. Näistä esimerkkejä ovat havaintokampanja, johon New Technology ...
Lue lisää
Yhdistyneet Kansakunnat käsittelee satelliittikonstellaatioiden vaikutusta tähtitieteeseen
ann24003-fi — Tiedote
Yhdistyneet Kansakunnat käsittelee satelliittikonstellaatioiden vaikutusta tähtitieteeseen
15. helmikuuta 2024: Viime viikolla 102:n maan valtuuskunnat sopivat pohtivansa suurten satelliittikonstellaatioiden vaikutuksesta tähtitieteeseen YK:n ulkoavaruuden rauhanomaista käyttöä käsittelevän komitean (UN COPUOS) kokouksessa. Intensiivisten keskusteluiden jälkeen COPUOSin tieteellis-tekninen alakomitea päätti lisätä seuraavien viiden vuoden ajaksi esityslistalle kohdan, jonka otsikko on: "Pimeä ja hiljainen taivas, tähtitiede ja suuret konstellaatiot: uusien kysymysten ja haasteiden käsittely". YK:n avaruusasioita käsittelevänä ylimpänä elimenä komitea käsittelee kaikkia aiheita, jotka liittyvät kansainväliseen yhteistyöhön sekä avaruuden ja planeettojen tutkimiseen. Näihin sisältyvät satelliittien käyttäminen, avaruusromun vähentäminen, avaruuden pitkän aikavälin kestävyys ja kiertoratapaikkojen käyttö. ESO:n kumppanuus- ja isäntävaltio Chile ja ESO:n jäsenmaa Espanja, joissa molemmissa maissa on merkittävää kansainvälistä tähtitieteen infrastruktuuria, tekivät ehdotuksen, jota tähtitieteen yhteisö tuki, ja se sai laajaa tukea monilta valtuuskunnilta [1]. Myös komitean pysyvät tarkkailijat, kuten ESO, Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni (IAU), Euroopan tähtitieteellinen yhdistys (EAS) ja Square Kilometre Array Observatory (SKAO) tukivat hanketta. "Tämä on merkittävä hetki tähtitieteelle ja useiden vuosien kovan työn ja sitoutumisen huipentuma", sanoi Andrew Williams, ...
Lue lisää
ESO liittyy Euroopan virtuaaliseen tutkimusympäristöön 'Open Science Cloud Association'
ann23021-fi — Tiedote
ESO liittyy Euroopan virtuaaliseen tutkimusympäristöön 'Open Science Cloud Association'
29. marraskuuta 2023: ESO on ottanut merkittävän askeleen avoimen tieteen suuntaan ja liittynyt virallisesti European Open Science Cloud (EOSC) -yhdistyksen jäseneksi. Yhdistys on EOSC:tä hallinnoiva oikeudellinen toimija. EOSC on Euroopan komission aloite, jonka tarkoituksena on "antaa tutkijoille mahdollisuus löytää, luoda, jakaa ja käyttää uudelleen kaikenlaista digitaalista tietoa, kuten julkaisuja, dataa ja ohjelmistoja, mikä johtaa uusiin oivalluksiin ja innovaatioihin, tutkimuksen tuottavuuden parantamiseen ja tieteen toistettavuuden parantamiseen", kuten innovoinnista, tutkimuksesta, kulttuurista, koulutuksesta ja nuorisoasioista vastaava entinen komissaari Mariya Gabriel totesi. ESO on tukenut sitä jo pitkään, sillä se hyväksyi EOSC:n julistuksen vuonna 2017 ja osallistuu edelleen ESCAPE-hankkeeseen, joka on saanut alkunsa EOSC:stä, ja joka kokoaa yhteen Euroopan tähtitieteen, avaruuspartikkelien ja hiukkasfysiikan yhteisöt tukemaan avointa tiedettä. Liittymällä EOSC-yhdistykseen ESO osallistuu nyt myös sen hallintoon. ESO:lla on pitkät perinteet avoimen tieteen keskeisillä osa-alueilla. La Silla Paranalin ja ALMA-observatorioiden arkistot ja tietojenkäsittelytyökalut mahdollistavat pääsyn kaikkiin millimetri-, infrapuna- ja optisen alueen havaintoihin. Ne noudattavat FAIR-periaatteita, joiden mukaan tiedot ovat ...
Lue lisää
Rolf Chini Cerro Murphy -observatorio on avattu
ann23020-fi — Tiedote
Rolf Chini Cerro Murphy -observatorio on avattu
28. marraskuuta 2023: Puolan tiedeakatemian (CAMK) Nicolaus Kopernikus tähtitieteen keskus vihki tänään Chilen Atacaman autiomaassa Cerro Murphyssä järjestetyssä juhlassa yhdessä Euroopan eteläisen observatorion (ESO) ja muiden tahojen kanssa uudistetun Rolf Chini Cerro Murphy -observatorion käyttöön. ESO:n Paranalin observatoriossa sijaitsevalla observatoriolla on tehty merkittäviä uudistuksia vuodesta 2020 lähtien, ja se on jälleen valmis aloittamaan tieteelliset havainnot, mikä merkitsee sen historiassa uutta aikakautta. Rolf Chini Cerro Murphy -observatorion avajaisissa juhlitaan kolmen uuden optisen teleskoopin tieteellisen toiminnan alkamista. Teleskoopit tulevat nykyisten teleskooppien rinnalle, ja niillä tutkitaan, kuinka nopeasti maailmankaikkeus laajenee. Observatorio on omistettu Araucaria-hankkeelle, joka on Chilen, Yhdysvaltojen ja Euroopan tähtitieteilijöiden välinen yhteistyöhanke, jossa keskitytään parantamaan extragalaktisten etäisyyksien kalibrointia. Tämä koostuu useista menetelmistä, joilla tähtitieteilijät mittaavat kohteiden etäisyyksiä koko maailmankaikkeudessa. Observatoriossa tehtävät havainnot ovat tärkeitä määritettäessä tarkasti maailmankaikkeuden laajenemisnopeutta. Observatorio sijaitsee korkealla ja kuivalla Atacaman autiomaalla, joten havainto-olosuhteet ovat maailman parhaita. Sen lisäksi, että paikka jakaa saman koskemattoman taivaan muiden ESO:n teleskooppien kanssa, ESO:n Erittäin suuri ...
Lue lisää
ALMA on saavuttanut havainnoissa suurimman tarkkuuden
ann23019-fi — Tiedote
ALMA on saavuttanut havainnoissa suurimman tarkkuuden
15. marraskuuta 2023: Atacama Large Millimeter/submillimeter Array (ALMA), jossa ESO on mukana yhtenä kumppanina, on tehnyt korkeimman resoluution havainnot sitten toimintansa aloittamisen. Teknisen testin aikana ryhmä, johon kuului asiantuntijoita Chilessä sijaitsevasta Joint ALMA Observatory (JAO) -observatoriosta, Japanin kansallisesta tähtitieteellisestä observatoriosta (NAOJ), yhdysvaltalaisesta kansallisesta radiotähtitieteen observatoriosta (NRAO) ja ESO:sta, kuvasi laajentunutta tähteä 5 millikaarisekunnin tarkkuudella. Tämä osoittaa, että tähtitieteilijät pystyvät saavuttamaan ALMA:n avulla erotuskyvyn, joka vastaa 10 metrin pituisen linja-auton näkemistä Kuussa. ALMA koostuu 66 antennista, jotka voidaan sijoittaa eri paikkoihin Chilessä sijaitsevalla Chajnantorin ylätasangolla. Kukin antenni on varustettu vastaanottimilla, joiden avulla voidaan havaita radioaaltoja eri taajuusalueilla eli kaistoilla. ALMA:n erotuskyky paranee sekä antennien välisen maksimietäisyyden kasvaessa että havaintojen taajuuden kasvaessa. Uudet kuvat otettiin ALMA-antennien laajimmalla mahdollisella kokoonpanolla, jossa antennien suurin etäisyys toisistaan on 16 km. Havainnot tehtiin käyttäen Band 10 -vastaanottimia, joiden avulla ALMA voi tehdä havaintoja jopa 950 GHz:n taajuudella, joka on ALMA:n korkein mahdollinen taajuus. Koska nämä havainnot olivat ALMA:n kyvykkyyden ...
Lue lisää
ESO tukee turvalliseen ja kestävään avaruuskehitykseen tähtäävää peruskirjaa
ann23018-fi — Tiedote
ESO tukee turvalliseen ja kestävään avaruuskehitykseen tähtäävää peruskirjaa
6. marraskuuta 2023: Euroopan avaruusjärjestön (ESA) johtaman Zero Debris Charter -peruskirjan tavoitteena on ottaa kantaa Maan kiertoradalla olevan avaruusromun kasvaviin riskeihin. Peruskirja julkaistiin tänään Sevillassa, Espanjassa, järjestettävässä Space Summit 2023 -huippukokouksessa, ja se on yli 40 avaruusalan sidosryhmän, muun muassa Euroopan eteläisen observatorion (ESO), yhteistyöhön perustuva peruskirja. ESO:n kaltaisten maanpäällisten tähtitieteen organisaatioiden kannalta peruskirjassa tunnustetaan, että avaruusromulla voi olla haitallisia vaikutuksia pimeään ja hiljaiseen taivaaseen, ja siinä pyritään lieventämään sen vaikutusta "mahdollisimman paljon". Zero Debris Charter on tärkeä sopimus, jossa hahmotellaan sekä periaatteita että toimia avaruusromun ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Avaruusromulla tarkoitetaan maapallon kiertoradalla olevien käytöstä poistuneiden kappaleiden, kuten toimimattomien satelliittien, rakettien sirpaleiden tai muiden hajonneiden osien kokonaisuutta. Kuten peruskirjassa todetaan, avaruusromu voi vaarantaa avaruustoiminnan turvallisuuden sekä sellaisia teknologisia ja sosiaalisia hyötyjä, joita tämä toiminta ihmiskunnalle tarjoaa. Sopimus tehdään ajankohtana, jolloin avaruusteollisuus laajenee nopeasti, minkä vuoksi avaruusromu on kasvava huolenaihe sekä avaruusyrityksille ja -virastoille, mutta myös ESO:n kaltaisille maanpäällisille tähtitieteen organisaatioille. Peruskirjaa laadittaessa ESO ...
Lue lisää
ESO:n Erittäin suureen teleskooppiin haudattiin aikakapseli
ann23017-fi — Tiedote
ESO:n Erittäin suureen teleskooppiin haudattiin aikakapseli
16. lokakuuta 2023: Viime viikolla ESO:n henkilökunnasta, tieteestä, teknologiasta sekä ESO:n ja Chilen välisestä yhteistyöstä kertova aikakapseli haudattiin seremoniassa ESO:n ELT-teleskoopin (Extremely Large Telescope) rakennustyömaalla Cerro Armazonesilla Chilen Atacaman autiomaassa. Kapseli sinetöitiin peruskiven muuraus seremoniassa vuonna 2017, kun pian valmistuvan "maailman suurimman taivaalle katsovan silmän" rakentaminen alkoi. Se toimii symbolisena viestinä tuleville sukupolville ja sisältää muistoja Chilen viranomaisilta, muun muassa Chilen silloisen presidentin Michelle Bachelet Jerian laatan Chilen taivaan avaamisesta koko maailman yhteisille kysymyksille sekä chileläislasten piirustuksia, joissa kuvataan maailmankaikkeutta, ESO:n teleskooppeja ja Pohjois-Chilen maisemia. Kapselissa on myös mosaiikki ESO:n henkilökunnan valokuvista ja kopio teleskoopin tulevia tieteellisiä tavoitteita esittelevästä kirjasta [1]. Kannen päällä on Zerodur®ista valmistettu kaiverrettu kuusikulmio, joka on 1/5 mittakaavassa tehty malli yhdestä ELT:n pääpeilin segmentistä. ESO:n neuvoston jäsenet ja henkilökunta vierailivat ELT:n työmaalla viime viikolla ja he hautasivat kapselin ELT:n kupolin seinään ESO:n neuvoston puheenjohtajan Linda Tacconin (Saksa) ja varapuheenjohtaja Mirjam Lieshout-Vijverbergin (Alankomaat) johtamassa tilaisuudessa. Erillisessä tilaisuudessa muutama päivä myöhemmin ...
Lue lisää
ESO ja Chile juhlivat 60-vuotista yhteistyötä tähtitieteen alalla
ann23016-fi — Tiedote
ESO ja Chile juhlivat 60-vuotista yhteistyötä tähtitieteen alalla
12. lokakuuta 2023: Euroopan eteläinen observatorio (ESO) ja Chilen tasavalta allekirjoittivat 6. marraskuuta 1963 sopimuksen, jolla yhteistyö tähtitieteen alalla aloitettiin. Yhteistyöllä oli valtava maailmanlaajuinen vaikutus. Suhde mahdollisti ainutlaatuisten observatorioiden, kuten La Sillan, Paranalin ja ALMA:n rakentamisen Atacaman autiomaahan sekä vahvojen tähtitiedeyhteisöjen kehittymiseen ja huipputason tieteellisten läpimurtojen tekemiseen. Eilen ESO-neuvosto ja henkilökunta sekä ESO:n jäsenvaltioiden diplomaatit, Chilen viranomaiset ja tiedeyhteisö pitivät ESO:n Santiagon toimistolla juhlatilaisuuden, joka oli ensimmäinen monista sopimuksen 60-vuotisjuhlallisuuksista. Chilen ja ESO:n historiassa on useita vaiheita, joissa tätä kumppanuutta on vahvistettu. Ensimmäinen ESO:n perustama observatorio oli La Silla, joka avattiin vuonna 1969 Coquimbon alueelle, 600 kilometriä Santiagosta pohjoiseen. ESO:lla on siellä tällä hetkellä käytössä joitakin kokoluokkansa tuottavimpia optisen alueen teleskooppeja. Lisäksi siellä on menossa kansainvälisiä hankkeita, jotka edistävät yhteistyötä, korkeatasoista tutkimusta ja uusien ammattilaisten koulutusta. Vuonna 1996 ESO ja Chile allekirjoittivat lisäsopimuksen, jolla chileläisille tutkimuslaitoksille taattiin havaintoaikaa ESO:n teleskoopeilta. Lisäksi perustettiin ESO–Chile yhteiskomitea, joka hallinnoi rahastoa, joka jakaa kilpailtua rahoitusta. Rahaston avulla ...
Lue lisää
CTAO kaksinkertaistaa henkilöstönsä, kun merkittävä infrastruktuurin kehittäminen alkaa vuonna 2024
ann23014-fi — Tiedote
CTAO kaksinkertaistaa henkilöstönsä, kun merkittävä infrastruktuurin kehittäminen alkaa vuonna 2024
25. syyskuuta 2023: Cherenkov Telescope Array Observatory (CTAO) tulee olemaan maailman tehokkain maanpäällinen gammasäteilyä havaitseva observatorio. Rakentaminen tulee nyt edistymään, koska sen hallintoelimet ovat hiljattain luvanneet rahoitusta hankkeelle. CTAO:n hallituksen edustajien neuvosto ja CTAO gGmbH:n neuvosto, jonka jäsen ESO on, kokoontuivat 6. syyskuuta 2023 sopimaan seuraavista vaiheista, joilla CTAO:ta viedään kohti rakennusvaihetta. Osana yksimielistä sitoutumistaan hankkeen edistämiseen kaikki jäsenet sopivat ennakoidusti noin 30 miljoonan euron suuruisesta rahoituksesta vuodelle 2024. Tämä merkittävä lisäys CTAO:n rahoitukseen mahdollistaa uuden infrastruktuurin rakentamisen ja työvoiman kaksinkertaistamisen. CTAO koostuu kahdesta teleskooppien ryhmästä: CTAO-North sijaitsee La Palmassa Espanjassa ja CTAO-South on ESO:n Paranalin observatoriossa Chilessä. Laajojen suunnittelu- ja alkutoimien, kuten pohjoisen teleskoopin prototyypin testaamisen, jälkeen uusi rahoitus mahdollistaa CTAO:n etenemisen useilla suunnilla. Vuonna 2024 CTAO aikoo avata vähintään 30 uutta työpaikkaa ja aloittaa eteläisen toimipaikan infrastruktuurin kehittämisen, kuten teiden, sähköjärjestelmien ja perustusten rakentamisen. "Olemme tyytyväisiä kaikkien jäsenten vakaaseen sitoutumiseen CTAO:n edistämiseksi, ja odotamme innolla eteläisen teleskooppiverkoston sijoittamista Paranalille", sanoi ESO:n ...
Lue lisää
ALMA:n uusia vastaanottimmia, joita käytetään kosmisen alkuperämme tutkimiseen, on testattu onnistuneesti
ann23013-fi — Tiedote
ALMA:n uusia vastaanottimmia, joita käytetään kosmisen alkuperämme tutkimiseen, on testattu onnistuneesti
14. elokuuta 2023: ALMA-teleskoopin (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array), jossa ESO on mukana kumppanina, kansainvälinen tähtitieteilijä- ja insinööriryhmä on tehnyt ensimmäiset mittaukset käyttäen uusia vastaanottimia, jotka on asennettu useisiin ALMA-antenneihin. Vastaanottimet mahdollistavat ALMA:n havainnot viimeisellä taajuusalueella 2,6-4,5 millimetrin (67-116 GHz) aallonpituuksilla, jota varten se on suunniteltu. Tämä niin sanottu "Band 2" avaa uuden ikkunan kosmiseen alkuperäämme mahdollistaen mittaukset, jotka paljastavat kuinka kaukaiset tähdet ja galaksit muodostuvat, sekä selvittävät planeettojen alkuperää ja elämän rakennuspalikoita. Chilessä Chajnantorin ylätasangolla sijaitseva ALMA koostuu yhteensä 66 antennista, joista jokainen on varustettu erittäin herkkien vastaanottimien arsenaalilla. Jokainen vastaanotintyyppi havaitsee tietyllä kaistalla tai sähkömagneettisen spektrin alimillimetri/millimetri-alueeen aallonpituuksilla. Kaikkiaan nämä kaistat kattavat havaintoikkunan 0,3-8,6 millimetriä (950-35 GHz; vastaavasti Band 10:stä Band 1:een). Band 2 avaa täysin uuden ikkunan 67-84 GHz:n alueella samalla laajentaen 84-116 GHz:n taajuusalueella käytettävissä olevaa kaistanleveyttä, joka myös on osa Band 3:a. Ensimmäinen Band 2:n esituotantovaiheen vastaanotin asennettiin onnistuneesti ja sitä testattiin ALMA-antennilla aiemmin tänä vuonna. Nyt toiseen ALMA-antenniin ...
Lue lisää
ESO ja SKAO ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen
ann23012-fi — Tiedote
ESO ja SKAO ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen
24. heinäkuuta 2023: ESO ja Square Kilometre Array Observatory (SKAO) ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen, joka kattaa muun muassa strategian ja hallinnon, viestinnän, kansainväliset suhteet, tieteellisen koordinoinnin ja kestävyyden, monimuotoisuuden ja inkluusion. Sopimuksen allekirjoittivat tänään ESO:n päämajassa Garchingissa Saksassa SKAO:n pääjohtaja Phil Diamond ja ESO:n pääjohtaja Xavier Barcons. SKAO on hallitustenvälinen järjestö, jonka tavoitteena on huippuluokan radioteleskooppien rakentaminen ja operoiminen muuttaakseen ymmärrystämme maailmankaikkeudesta. Siksi SKAO:n ja ESO:n intressien välillä on huomattavaa päällekkäisyyttä, sillä ESO:n tehtävänä on suunnitella, rakentaa ja operoida kehittyneitä maanpäällisiä observatorioita ja edistää kansainvälistä yhteistyötä tähtitieteen alalla. Itse asiassa ESO:lla ja SKAO:lla on ollut tiiviit yhteistyösuhteet SKAO:n perustamisesta lähtien, ja molempien organisaatioiden tutkijat, insinöörit ja hallintohenkilöt tekevät säännöllistä yhteistyötä. Esimerkiksi ESO ja SKAO ovat työskennelleet yhdessä lisätäkseen tietoisuutta pimeän ja hiljaisen taivaan suojelemisen tarpeesta. Molemmat ovat myös järjestäneet yhteisiä työpajoja, muun muassa eteläisen tähtitaivaan kartoittamisesta ESO:n ja SKAO:n tutkimusyksiköillä aiemmin tänä vuonna. Uusi sopimus vahvistaa yhteistyötä edistämällä ESO:n ja SKAO:n pitkän aikavälin suunnitelmien ...
Lue lisää
ESO:n vuosikertomus 2022 on nyt saatavilla
ann23011-fi — Tiedote
ESO:n vuosikertomus 2022 on nyt saatavilla
20. heinäkuuta 2023: ESO:n vuosikertomus 2022 on nyt saatavilla. Siinä esitellään monia vuoden aikana tapahtuneita ESO:n aktiviteetteja. Sisällöstä löytyy muun muassa: ESO:n ELT-teleskoopin (Extremely Large Telescope) rakentamisen vakaa eteneminen sekä Armazonesilla että Euroopassa. Kohokohtia ESO:n tutkimusyksiköiden mahdollistamasta uusimmasta tieteellisestä tutkimuksesta, jonka tuloksena vuoden aikana julkaistiin jälleen yli 1000 referoitua julkaisua. Näistä kohokohdista mainittakoon Event Horizon Telescope Consortiumin julkaisema kuva Sgr A* -mustan aukon varjosta (käyttäen sekä ALMA:a että APEX:ia). ERIS:n (Enhanced Resolution Imager and Spectrograph) käyttöönotto VLT:llä ja NIRPS:in käyttöönotto (Near InfraRed Planet Searcher) 3,6 metrin teleskoopilla sekä edistyminen kaikissa muissa instrumenttiprojekteissa. ALMA:n kehitys, mukaan lukien Band 2 -vastaanotinprojekti ja laajan kaista-alueen herkkyyden päivitys (Wide-Band Sensitivity Upgrade). Uuden Paranal-Armazones-aurinkosähkövoimalan toiminnan aloittaminen, mikä osoittaa ESO:n omistautumisen ympäristön kestävyydelle. ESO:n 60-vuotisjuhlallisuudet ESO:n toimipisteillä, jäsenvaltioissa ja Australiassa. Neuvoston hyväksyntä innostavalle, mutta haastavalle organisatoriselle visiolle, joka toimii ESO:n tulevaisuuden suunnannäyttäjänä. Tämä tuote on ladattavissa ilmaiseksi ja se on pian tilattavissa ESOshopista ilmaiseksi toimituskuluja vastaan. Oikeudet: ESO
Lue lisää
'Chasing Starlight'-videosarja saa ensi-iltansa uudistuneella ESO:n YouTube-kanavalla
ann23010-fi — Tiedote
'Chasing Starlight'-videosarja saa ensi-iltansa uudistuneella ESO:n YouTube-kanavalla
25. toukokuuta 2023: ESO:n tähtitieteilijä Suzanna Randallin vetämän uuden kuukausittain ilmestyvän ohjelman ensimmäinen jakso julkaistaan tänään ESO:n YouTube-kanavalla. Chasing Starlightissa kiinnostavia tähtitieteen tarinoita käsitellään helposti lähestyttävästi tieteestä ja tekniikasta kiinnostuneelle nettiyleisölle. Avausjakso on omistettu yhdelle maailman kehittyneimmistä teleskoopeista, eli VLT-teleskoopille, joka täyttää tällä viikolla 25 vuotta. Vuosipäivän kunniaksi Randall esittelee viisi parasta VLT:n tekemää tieteen läpimurtoa, joihin kuuluvat ensimmäinen kuva gravitaatioaaltolähteestä ja ensimmäinen eksoplaneetan kuva. ESO:n uudistettu Youtube -kanava toimii Chasing Starlightin kotipaikkana. Uudistetussa kanavassa on nyt erityisiä soittolistoja, jotka on omistettu ESO:n, tähtitieteen ja tekniikan eri aiheille. Yksi soittolistoista on omistettu ESO:n Erittäin suurelle teleskoopille (ELT), jota parhaillaan rakennetaan Atacaman autiomaahan vain muutaman kilometrin päähän VLT:stä. Toisessa Wonders of the Universe-soittolistassa esitellään upeita tähtitieteen kohteita. ESO:n viimeisistä löydöistä ja uudistuksista, jotka aiemmin olivat ESOcast-soittolistalla, kuulet nyt Bite-Sized Astronomy Newsistä. Kun taas Broadcaster-soittolistalta löydät sellaista materiaalia, jota media- ja sisällöntuottajat voivat itse hyödyntää omissa lähetyksissään. Haluatko tilata videoita ESO:lta? Paina 'Subscribe and Notify' ...
Lue lisää
25 vuotta upeaa tiedettä ja teknologiaa ESO:n VLT-kaukoputkella
ann23009-fi — Tiedote
25 vuotta upeaa tiedettä ja teknologiaa ESO:n VLT-kaukoputkella
25. toukokuuta 2023: ESO:n VLT-teleskooppi (Very Large Telescope), joka on yksi maailman kehittyneimmistä optisista teleskoopeista, viettää tänään 25-vuotisjuhliaan. Viimeisen kahden ja puolen vuosikymmenen aikana Chilen Atacaman autiomaassa sijaitseva VLT on vaikuttanut syvällisesti käsityksiimme maailmankaikkeudesta, ja se on tehnyt useita merkittäviä ensimmäisiä havaintoja. ESO:n VLT on Euroopan maanpäällisen optisen tähtitieteen huippuyksikkö. Se koostuu neljästä yksikköteleskoopista (Unit Telescopes), joiden pääpeilit ovat halkaisijaltaan 8,2 metriä, ja neljästä siirrettävästä 1,8-metrisestä aputeleskoopista, jotka muodostavat osan VLT-Interferometeristä. UT1 (Antu) otti ensimmäiset kuvansa 25. toukokuuta 1998, mikä aloitti tähtitieteessä uuden aikakauden. Sen jälkeen tähtitieteilijät ovat tehneet yli 10000 tieteellistä tutkimusta VLT-teleskoopeilla kerättyä dataa käyttäen, mikä tarkoittaa keskimäärin yli yhtä vertaisarvioitua julkaisua päivässä. VLT:n avulla tehdyt merkittävät tutkimukset sisältävät mm. Linnunradan keskustan supermassiivisen mustan aukon tutkimuksen ja maailmankaikkeuden kiihtyvän laajemisen havainnot, jotka molemmat johtivat Nobel-palkintoihin. Muita keskeisiä havaintoja ovat olleet ensimmäinen aurinkokunnan ulkopuolisen planeetan suora havainto ja ensimmäinen gravitaatioaaltolähteen näkyvän vastineen karakterisointi. VLT:n merkittävä panos tieteeseen on ollut mahdollista siinä olevien ...
Lue lisää
Tulos 1 - 20 / 1054