Ilmoitukset

25. toukokuuta 2023: ESO:n tähtitieteilijä Suzanna Randallin vetämän uuden kuukausittain ilmestyvän ohjelman ensimmäinen jakso julkaistaan tänään ESO:n YouTube-kanavalla. Chasing Starlightissa kiinnostavia tähtitieteen tarinoita käsitellään helposti lähestyttävästi tieteestä ja tekniikasta kiinnostuneelle nettiyleisölle. Avausjakso on omistettu yhdelle maailman kehittyneimmistä teleskoopeista, eli VLT-teleskoopille, joka täyttää tällä viikolla 25 vuotta. Vuosipäivän kunniaksi Randall esittelee viisi parasta VLT:n tekemää tieteen läpimurtoa, joihin kuuluvat ensimmäinen kuva gravitaatioaaltolähteestä ja ensimmäinen eksoplaneetan kuva. ESO:n uudistettu Youtube -kanava toimii Chasing Starlightin kotipaikkana. Uudistetussa kanavassa on nyt erityisiä soittolistoja, jotka on omistettu ESO:n, tähtitieteen ja tekniikan eri aiheille. Yksi soittolistoista on omistettu ESO:n Erittäin suurelle teleskoopille (ELT), jota parhaillaan rakennetaan Atacaman autiomaahan vain muutaman kilometrin päähän VLT:stä. Toisessa Wonders of the Universe-soittolistassa esitellään upeita tähtitieteen kohteita. ESO:n viimeisistä löydöistä ja uudistuksista, jotka aiemmin olivat ESOcast-soittolistalla, kuulet nyt Bite-Sized Astronomy Newsistä. Kun taas Broadcaster-soittolistalta löydät sellaista materiaalia, jota media- ja sisällöntuottajat voivat itse hyödyntää omissa lähetyksissään. Haluatko tilata videoita ESO:lta? Paina 'Subscribe and Notify' ...

25. toukokuuta 2023: ESO:n VLT-teleskooppi (Very Large Telescope), joka on yksi maailman kehittyneimmistä optisista teleskoopeista, viettää tänään 25-vuotisjuhliaan. Viimeisen kahden ja puolen vuosikymmenen aikana Chilen Atacaman autiomaassa sijaitseva VLT on vaikuttanut syvällisesti käsityksiimme maailmankaikkeudesta, ja se on tehnyt useita merkittäviä ensimmäisiä havaintoja. ESO:n VLT on Euroopan maanpäällisen optisen tähtitieteen huippuyksikkö. Se koostuu neljästä yksikköteleskoopista (Unit Telescopes), joiden pääpeilit ovat halkaisijaltaan 8,2 metriä, ja neljästä siirrettävästä 1,8-metrisestä aputeleskoopista, jotka muodostavat osan VLT-Interferometeristä. UT1 (Antu) otti ensimmäiset kuvansa 25. toukokuuta 1998, mikä aloitti tähtitieteessä uuden aikakauden. Sen jälkeen tähtitieteilijät ovat tehneet yli 10000 tieteellistä tutkimusta VLT-teleskoopeilla kerättyä dataa käyttäen, mikä tarkoittaa keskimäärin yli yhtä vertaisarvioitua julkaisua päivässä. VLT:n avulla tehdyt merkittävät tutkimukset sisältävät mm. Linnunradan keskustan supermassiivisen mustan aukon tutkimuksen ja maailmankaikkeuden kiihtyvän laajemisen havainnot, jotka molemmat johtivat Nobel-palkintoihin. Muita keskeisiä havaintoja ovat olleet ensimmäinen aurinkokunnan ulkopuolisen planeetan suora havainto ja ensimmäinen gravitaatioaaltolähteen näkyvän vastineen karakterisointi. VLT:n merkittävä panos tieteeseen on ollut mahdollista siinä olevien ...

15. toukokuuta 2023: Lähes puolen vuosisadan jälkeen ESO:n tiede- ja teknologialehti "The Messenger" on ottamassa harppauksen digitaaliseen maailmaan ja on jatkossa saatavilla vain verkkojulkaisuna. Muutos tapahtuu samaan aikaan lehden uuden numeron julkaisemisen kanssa, eli julkaisusta 190 alkaen. Ensimmäistä kertaa toukokuussa 1974 lanseerattu "The Messenger" toimii tärkeänä linkkinä ESO:n ja laajan tähtitiedeyhteisön välillä. Siinä on tilannekatsauksia organisaation tieteellisestä, teknisestä ja muusta kehityksestä. ESO-yhteisön ulkopuolelle lehti jakaa kiinnostavia tähtitiedeuutisia ja tietoa niihin liittyvästä teknologiasta laajemmalle yleisölle, mukaan lukien päättäjät, toimittajat, opettajat ja amatööritähtitieteilijät sekä muiden alojen kiinnostuneet tutkijat. Messengerin laajuus ja sisältö ovat muuttuneet vuosien varrella samoin kuin tapa, jolla se tavoittaa lukijansa. Diginumerot otettiin ensimmäisen kerran käyttöön 2000-luvun alussa, ja sen jälkeen koko arkisto on lisätty "The Messenger"-tietokantaan – aina vuoteen 1974 asti. Tämän seurauksena Messengerissä julkaistut artikkelit ovat nyt helpommin saatavilla, käytettävissä ja selattavissa paremmin kuin koskaan aiemmin. Lukijatottumukset ovat jatkuvasti siirtyneet kohti verkkojulkaisuja lehtijulkaisukäytäntöjen ohella ja kestävyysajattelu on yhä suuremmassa roolissa ESO:lla. ...

10. toukokuuta 2023: ESO:n observatorioissa tehdyt havainnot johtivat yli 1000:een tieteelliseen julkaisuun vuonna 2022. Huolimatta siitä, että ESO:n havaintopaikkoja suljettiin tai niiden kapasiteettia vähennettiin useiksi kuukausiksi pandemian aikana, referoitujen julkaisujen määrä pysyi huomattavan vakaana. ESO:n kirjasto- ja tiedotuskeskuksen juuri tehty raportti osoittaa, että kyseessä on kuudes peräkkäinen vuosi, jolloin julkaisujen määrä on ylittänyt 1000 julkaisua. Merkittävimmässä roolissa julkaisuissa ovat olleet ESO:n Very Large Telescope (VLT) ja Paranalin observatorion VLT Interferometer (VLTI), joiden havainnot johtivat yli 580:een referoituun julkaisuun. Näiden kohokohtia ovat muun muassa uudenlaisen mikronovaksi kutsutun tähden räjähdyksen löytäminen ja pölykiekkoon piiloutuneen supermassiivisen mustan aukon havainnot. Viimeisten kolmen vuoden ajan "Multi Unit Spectroscopic"-instrumentti (MUSE) on ollut tuottavin VLT-instrumentti, ja tämä on jatkunut vuonna 2022 yli 160:llä artikkelilla. Myös Paranalin observatoriossa sijaitseva Visible and Infrared Telescope for Astronomy (VISTA) ja VLT Survey Telescope (VST)[1] kaukoputkien havainnot johtivat lähes 150:een jukaisuun. Noin 17:sta prosentissa julkaisuista käytettiin molempien teleskoopien havaintoja. Etelämpänä sijaitsevat ESO:n La Sillan observatorion ...

8. toukokuuta 2023: Liity seuraamme 12. toukokuuta klo 16 alkaen suoraan Facebook ja YouTube-lähetykseen, jossa kerrotaan ESO:n Erittäin suuren teleskoopin (ELT) kahdesta instrumentista: Mid-infrared ELT Imager and Spectrograph (METIS) ja Multi-AO Imaging Camera for Deep Observations (MICADO). Tapahtuman aikana kaksi instrumentteja käsittelevää minidokumenttia saavat ensi-iltansa, joita seuraa "kysy ja vastaa"-osio, jossa mukana on asiantuntijoita. Osallistujat voivat kysyä kysymyksiä Twitterissä #askESO:n kautta sekä suoraan Facebookissa ja YouTubessa. Klikkaa "Going/Interested on" kohtaa Facebookissa ja vastaavasti "Notify me on" kohtaa YouTubessa, jolloin saat ilmoituksen, kun live-show alkaa. ESO:n ELT on mullistava maanpäällinen teleskooppi, jossa on 39 metrin pääpeili, mikä tekee siitä maailman suurimman näkyvän- ja infrapuna-alueen teleskoopin. ELT tulee tutkimaan aikamme suurimpia tieteellisiä kysymyksiä. Jotta tämä olisi mahdollista, niin ELT on varustettu huipputason instrumenteilla. Ensimmäisen sukupolven instrumentteihin kuuluvat: HARMONI, METIS, MICADO ja MORFEO. Myöhemmässä vaiheessa mukaan tulee kaksi muuta instrumenttia: ANDES ja MOSAIC. METIS kattaa infrapunaisen aallonpituusalueen. Se tulee tutkimaa laajalti eri tutkimusaiheita aurinkokuntamme kohteista kaukaisiin ...

3. toukokuuta 2023: Kansainvälisen johtavien tähtitieteilijöiden ryhmän, johon ESO:n henkilöstö kuuluu, tekemässä uudessa raportissa esitetään suosituksia, joiden avulla ymmärryksemme maailmankaikkeudesta tulee muuttumaan seuraavan vuosikymmenen aikana. 'ASTRONET Science Vision and Infrastructure Roadmap 2022-2035'-raportti on viimeisin kattava toimenpidesuunnitelma, jonka eurooppalaisten rahoituslaitosten, yhteisöjen ja tutkimusorganisaatioiden muodostama ASTRONET-verkosto on laatinut. Toimenpidesuunnitelmassa esitellään keskeiset painopisteet, kuten maailmankaikkeuden alkuperän ymmärtäminen ja aurinkokuntamme planeettojen kehitys, sekä siinä annetaan suosituksia näiden saavuttamiseksi tarvittavista laitteista ja resursseista. Korkeasti koulutettujen ja motivoituneiden tutkijoiden pysyvä joukko on olennaista myös edistyksen ja yhteiskunnallisen sitoutumisen kannalta. Merkittävistä ehdotetuista eurooppalaisista investoinneista, kuten Einstein-teleskooppi (gravitaatioaaltojen havaintolaite) ja European Solar Telescope, uudessa raportissa mainitaan, että "ESO:n Erittäin suuren teleskoopin (ELT) ja sen ensimmäisen sukupolven instrumenttien (...) rakentamisen ja käyttöönoton toteuttaminen on strategisesti erittäin tärkeää". Siinä korostetaan myös Cherenkov Telescope Arrayta (CTA) yhdeksi maanpäälisen tähtitieteteen strategiseksi painopisteeksi. ESO on osa CTA-observatoriota, CTA:ta ylläpitävää organisaatiota, ja se isännöi CTA:n eteläisen pallonpuoliskon teleskooppeja ESO:n Paranalin observatoriossa Chilessä. Lisäksi raportissa korostetaan, kuinka tärkeää ...

13. maaliskuuta 2023: Maaliskuun 13. päivänä 2023 maailman suurin radioteleskooppi Atacama Large Millimeter/submillimeter Arraysta (ALMA) täyttää kymmenen vuotta. ESO on ALMA:n kumppani. Viime vuosikymmenen aikana ALMA on mullistanut ymmärryksemme maailmankaikkeudesta paljastamalla uusia näkymiä planeettojen, tähtien ja galaksien muodostumiseen, selvittänyt maailmankaikkeuden kemiaa, sekä se on ollut ratkaiseva tekijä ensimmäisissä mustien aukkojen kuvissa. Tämän merkkipaalun kunniaksi ALMA viettää tänään juhlia Chilen viranomaisten, suurlähettiläiden, tiedeyhteisön edustajien ja paikallisten yhteisöjen kanssa observatoriolla lähellä San Pedro de Atacamaa Chilessä. Seremonia ja siihen liittyvä taide-esitys lähetetään suorana lähetyksenä ALMA Social Networksin ja verkkosivun kautta. "Alma on muuttanut käsitystämme maailmankaikkeudesta ja avannut uusia tutkimussuuntia", sanoi ALMA:n johtaja Sean Dougherty. "Olemme hyvin ylpeitä viimeisen vuosikymmenen aikana tehdyistä saavutuksista ja olemme innoissamme tulevista löydöistä seuraavan kymmenen vuoden aikana." Toimintojen alettua vuonna 2013 tähtitieteen yhteisöt ovat tuottaneet yli 3000 tieteellistä julkaisua ALMA-dataa hyödyntäen. Uraauurtavia löytöjä on tehty aina planeettojen ja tähtien muodostuksesta universumin varhaisten aikojen monimutkaisten orgaanisten molekyylien havaitsemiseen. Yksi ALMA:n tunnetuimmista saavutuksista ...

12. maaliskuuta 2023: Margrethe Vestager, Euroopan komission varapuheenjohtaja Euroopan digitaalisen valmiuden osastolta vieraili Chilen Andeilla Atacama Large Millimeter/submillimeter Array eli ALMA-teleskoopilla maaliskuun 12. päivänä. ALMA on maailman suurin maanpäällinen tähtitieteen hanke, jota Euroopan eteläinen observatorio (ESO) operoi yhdessä kansainvälisten kumppanien kanssa. Vierailun aikana Vestagerin mukana olivat ESO:n pääjohtaja Xavier Barcons ja Chilen ESO:n edustaja Luis Chavarría. Hän tutustui ALMA:ssa sen toimintaan ja tieteellisiin tuloksiin. Vestager oli kiinnostunut erityisesti ALMA-toimintojen kansainvälisyydestä ja siitä, miten ESO:n jäsenvaltiot edistävät ALMA:n menestystä ja tieteellisiä tavoitteita. ALMA-teleskooppien verkosto koostuu 66:sta korkeatarkkuusantennista, jotka sijaitsevat 5000 metriä merenpinnan yläpuolella Chajnantorin tasangolla. Antennit toimivat yhdessä simuloiden yhtä isoa teleskooppia, joka vastaa kooltaan antennien välistä etäisyyttä. ALMA:n avulla saadaan otettua hyvin tarkkoja kuvia eri tähtitieteen kohteista, kuten läheisistä planeettoja muodostavista kiekoista aina hyvin kaukaisiin galakseihin.

6. maaliskuuta 2023: MORFEO on ESO:n Extremely Large Telescope, eli ELT-kaukoputkeen tuleva instrumentti. Se on juuri läpäissyt alustavan suunnittelukatsauksensa. MORFEO:n adaptiivisen optiikan järjestelmä käyttää erikoisantureita Maan ilmakehän aiheuttamien häiriöiden mittaamiseen, ja se korjaa niitä muotoaan muuttavien peilien avulla. Siten tähtitieteilijät kykenevät saamaan ennennäkemättömän tarkan näkymän maailmankaikkeuteen ja saamaan yksityiskohtaisia havaintoja kaukaisista galakseista ja Linnunradan keskustan tähdistä. ESO:n Erittäin suuren teleskoopin (Extremely Large Telescope) kaltaiset maanpäälliset teleskoopit saavuttavat täyden toimintakapasiteetinsa vain adaptiivisen optiikan järjestelmien avulla, jotka korjaavat Maan ilmakehän turbulenssin vaikutuksia. Turbulenssi saa tähdet tuikkimaan ja sumentaa näkymäämme maailmankaikkeuteen. Sen lisäksi, että kaukoputkessa on hienostuneita järjestelmiä, kuten suuri muotoaan muuttava peili, jonka avulla ilmakehän aiheuttamia vääristymiä korjataan, kaukoputkijärjestelmä pitää sisällään on myös MORFEOn (Multiconjugate adaptive Optics Relay For ELT Observations. Tunnettiin aikaisemmin MAORYnä). Tämä hiljattain alustavan suunnittelutarkistuksensa läpäissyt instrumentti tekee keskeisen kuvakorjauksen, minkä ansiosta ELT kykenee saamaan yhtä teräviä kuvia kuin avaruudessa saataisiin. MORFEO tulee toimimaan ELT-kameran (Multi-AO Imaging CamerA for Deep Observations, eli ...

27. helmikuuta 2023: Kansainvälinen yhteistyöelin, missä ESO on ollut mukana, on toimittanut YK:n ulkoavaruuden rauhanomaista käyttöä käsittelevälle komitealle (COPUOS) asiakirjan, jossa ehdotetaan uutta asiantuntijaryhmää pimeän ja hiljaisen taivaan suojelemiseksi. Asiakirjasta keskusteltiin COPUOSin tieteellis-teknisessä alakomiteassa (STSC) aiheesta Dark and Quiet Sky. Lausumassa, jonka ovat ESO:n lisäksi hyväksyneet Chile, Espanja, Slovakia, Bulgaria, Dominikaaninen tasavalta, Peru, Etelä-Afrikka, Kansainvälinen tähtitieteen unioni IAU ja SKAO (Square Kilometer Array Observatory), vaaditaan perustettavaksi uutta asiantuntijaryhmää, joka raportoisi STSC:lle. Ryhmä seuraisi satelliittien vaikutusta tähtitieteeseen, kerää tietoja sidosryhmiltä maailmanlaajuisesti ja antaa toimenpidesuosituksia. Maan kiertoradalle laukaistujen satelliittien lisääntyminen on merkittävästi parantanut kykyämme kommunikoida maailmanlaajuisesti. On kuitenkin olemassa huoli siitä, miten nämä teknologiat vaikuttavat tähtitieteen havaintoihin, sekä pimeän ja hiljaisen taivaan säilymiseen. Kirjoitushetkellä maapalloa kiertää yli 8000 aktiivista ja tuhoutunutta satelliittia, ja määrä jatkaa kasvuaan. Tulevalla vuosikymmenellä voidaan laukaista jopa 100000 satelliittia. Tähtitieteilijät ovat jo huomanneet avaruusliikenteen merkittävän lisääntymisen vaikutuksia. Jopa etäisillä paikoilla, jotka on erityisesti valittu alueiden teleskooppien suojelemiseksi ei-toivotuilta valosaasteelta, satelliiti häiritsevät ...

19. joulukuuta 2022: Neljäkymmentäkahdeksan päivää kyberhyökkäyksen vuoksi tehdyn havaintojen keskeyttämisen jälkeen Atacama Large Millimeter/submillimeter Array (ALMA) tarkkailee taas taivasta. Tietokonehenkilökunta on tehnyt ahkerasti töitä nostaakseen observatorion tietokonejärjestelmän palvelimet ja palvelut pystyyn. Tämä on toipumisprosessin keskeinen vaihe. ALMA joutui 29. lokakuuta verkkohyökkäyksen kohteeksi. Tietotekniikkahenkilöstö ryhtyi välittömiin vastatoimiin välttääkseen tieteellisen tiedon ja tietoteknisen infrastruktuurin menetykset ja vahingot. Hyökkäys koski useita kriittisiä toiminnallisia palvelimia ja tietokoneita. "Haasteena oli palauttaa kaikki viestintä- ja tietokonejärjestelmät mahdollisimman nopeasti. Laadimme aggressiivisen suunnitelman, joka vaati koordinointia ALMA-kumppaneiden kanssa maailmanlaajuisesti", ALMAn laskentaosaston päällikkö Jorge Ibsen kertoi. "Kiitos kuuluu kaikkille aktiivisesta osallistumisesta yhteistyöhön, erityisesti tietojenkäsittely-, insinööri- ja tiedetoimintahenkilöstölle, sekä ESO:n, NAOJ:n ja NRAO:n kyberturvallisuusasiantuntijoille. Onnistuimme seuraamaan tilannetta suunnitellusti". Lähiviikkoina keskitytään testi-infrastruktuurin ja -järjestelmien, ALMA-verkkosivuston ja muiden vastaavien palveluiden palauttamiseen, mikä mahdollistaa kaikkien ennen kyberhyökkäystä olemassa olevien toimintojen hyödyntämisen. ALMA:n johtaja Sean Dougherty juhlii tätä sanomalla: "On mahtavaa olla jälleen tekemässä tiedehavaintoja! On ollut valtava haaste rakentaa järjestelmämme uudelleen, jotta voimme palata turvallisesti havaintoihin. ...

25. marraskuuta 2022: Lähde mukaan 2. joulukuuta klo 19.00 CET virtuaalikierrokselle eri toimipisteisiimme. Pääset näkemään, mitä Chilessä maailman kaukaisimmilla paikoilla sijaitsevilla observatorioilla tehdään. Koe, mitä keskellä Atacaman autiomaata sijaitsevien kaukoputkien käyttäminen edellyttää ja mitä tähtitieteilijät siellä tutkivat. Tule mukaan Saksassa sijaitsevaan ESO:n päämajan kokoomahalliin ja paljon muuhunkin. Tapahtuma lähetetään englanniksi ESO:n YouTube-kanavalla ja Facebook-sivulla. Tapahtuma kestää tunnin, ja sen lopussa on kyselytunti. Kierroksen aikana tiimimme vastaa myös sosiaalisen median kautta tähtitiedekysymyksiin. Saksan Garchingissa Münchenin lähellä sijaitsevassa ESO Supernova planetaario & vierailijakeskuksessa järjestetään samana päivänä ilmainen yleisötilaisuus, jossa virtuaalinen kierros striimataan livenä. Tilaisuudessa ESO:n tähtitieteilijät ja insinöörit ovat mukana ja osallistuvat näyttelyyn vierailijoiden kanssa, sekä vastaavat heidän kysymyksiinsä. Varaa paikkasi ilmaiseksi täältä. Tämä virtuaalinen kierros on osa kampanjaa, jolla juhlitaan ESO:n 60-vuotispäivää. Mottona on "Jalat maassa, silmät taivaalla" ("Feet on the ground, eyes on the sky”) ja sen puitteissa olemme järjestäneet useita eri aktiviteetteja, jotka keskittyvät siihen, miten tähtitieteen kansainvälisen yhteistyön menestystarina jatkuu. Kampanjaan ...

23. marraskuuta 2022: ESO:n uusin tieteellinen instrumentti 'Enhanced Resolution Imager and Spectrograph', eli ERIS on onnistuneesti tehnyt ensimmäiset testihavainnot. Yhdessä näistä on paljastettu galaksi NGC1097:n sisäalue lumoavan yksityiskohtaisesti. Pohjois-Chilen Cerro Paranalissa sijaitsevaan ESO:n VLT-kaukoputkeen (Very Large Telescope) asennettu infrapuna-instrumentti näkee aikaisempaa tarkemmin ja yksityiskohtaisemmin johtaen aurinkokunnasta, eksoplaneetoista ja galakseista tehtäviä havaintoja. ERIS:n tarkoituksena on ottaa tähän mennessä tarkimmat 8,2 metrin teleskoopilla otetut kuvat. ERIS:n [1] monipuolisuus sopii monille tähtitieteen tutkimuksen aloille. Tarkuus saavutetaan käyttämällä adaptiivista optiikkaa. Tässä menetelmässä Maan ilmakehän aiheuttamia kuvaa sumentavia vaikutuksia korjataan reaaliajassa. ERIS tulee olemaan toiminnassa vähintään kymmenen vuoden ajan, ja sen odotetaan vaikuttavan merkittävästi lukemattomiin tähtitieteen osa-alueisiin aina kaukaisista galakseista ja mustista aukoista eksoplaneettoihin, ja oman aurinkokuntamme kääpiöplaneettoihin. "Odotamme, että ERIS täyttää tärkeimmät tieteelliset tavoitteensa", ERIS:n ESO:n projektitutkija Harald Kuntschner sanoi, "mutta sen monipuolisuuden vuoksi sitä käytetään myös moniin muihin tieteellisiin tarkoituksiin, mikä toivottavasti johtaa uusiin ja odottamattomiin löytöihin". ERIS:n kanssa tehdyt ensimmäiset testihavainnot tehtiin tämän vuoden helmikuussa, ...

2. marraskuuta 2022: Päivitys (18. marraskuuta 2022) Paikalliset viranomaiset tutkivat tapahtumaa. Tietojenkäsittelyryhmä eristi nopeasti antenni- ja korrelaattori-järjestelmät (Antennas and Correlator systems) sekä tiedearkistojen tietojärjestelmät. Hyökkäys kuitenkin vaikutti viestintään ja muihin operatiivisiin toimintoihin, mikä pakotti ALMA:n lopettamaan kaikki havainnot. Sen jälkeen sähköpostiviestintä ja uudet toimintaympäristöt on palautettu turvallisesti, jotta henkilökunta voi jatkaa säännöllistä työtään. Kriisinhallintaryhmä on tehnyt suunnitelman toimintojen täydelliseksi palauttamiseksi yhteistyössä ESO:n/NAOJ:n/NRAO:n kyberturvallisuusviranomaisten kanssa. Tärkein tehtävämme on tehdä kovasti töitä havaintojen käynnistämiseksi ennen vuoden loppua. Viime lauantaina 29. lokakuuta kello 6:14 (GMT-3) Chilen ALMA-observatorion tietokonejärjestelmät joutuivat kyberhyökkäyksen kohteeksi, joka pakotti keskeyttämään tähtitieteelliset havainnot ja julkisen verkkosivuston. Observatorion sähköpostipalveluja on rajoitettu. Uhka on saatu hallintaan, ja asiantuntijamme tekevät kovasti töitä palauttaakseen vaikutuspiiriin kuuluvat järjestelmät. Hyökkäys ei vaarantanut ALMA-antenneja eikä mitään tieteellistä tietoa. Episodin luonteen vuoksi ei ole vielä mahdollista arvioida milloin säännöllinen toiminta saadaan palautettua. Olemme kiitollisia tuesta ALMA-kumppanuudelle ja ymmärryksestä, sekä pyydämme anteeksi tilanteesta mahdollisesti aiheutuvia haittoja.

26. lokakuuta 2022: Leidenin yliopisto on hiljattain ilmoittanut, että yliopiston valituskomitea (Complaints Committee ) on todennut yliopiston professorin kohdistaneen kollegoihinsa pelottavaa ja tuomittavaa käyttäytymistä häirintää sisältäen. Mediatietojen mukaan professori on Tim de Zeeuw, joka oli ESO:n pääjohtajana vuosina 2007—2017. Asia on vahvistettu Physics Worldille hänen puolestaan toimivan asianajajan lausunnon kautta. Ensinnäkin ja mikä tärkeintä, ilmaisemme syvän tukemme ja myötätunnon kaikille häirinnän uhreille. ESO vastustaa jyrkästi kaikenlaista häirintää, kiusaamista ja muuta epähyväksyttävää käytöstä. Olemme ESO:ssa sitoutuneet luomaan turvallisen ja ammattimaisen työympäristön, jossa kaikkia kohdellaan kohteliaasti, kunnioittavasti ja toisiimme luottaen, sekä jossa arvostetaan monimuotoisuutta ja inkluusiota. Tätä varten meillä on käytössä kunnioittavan työpaikan periaate, joka koskee kaikkia ESO:ssa työskenteleviä tai vierailevia. Periaatteessa kuvataan myös valitusten tekoprosessi, sekä tutkintamenettelyn vaiheet. Olemme sitoutuneet tarkistamaan tällaiset toiminnot varmistaaksemme, että ne toimivat suunnitellulla tavalla, ja kehittääksemme tarvittaessa uusia toimenpiteitä. Tim de Zeeuwilla ei ole ollut virallista kiinnitystä ESO:on sen jälkeen, kun hän lähti ESO:sta vuonna 2017. Henkilöllisyyden vahvistamisen jälkeen ...

21. heinäkuuta 2022: ESO:n pääjohtaja Xavier Barcons on yksi Starmus VI -festivaalin vahvistetuista puhujista. Hän liittyy tunnettujen tähtipuhujien joukkoon, johon kuuluu vähintään kahdeksan Nobel-palkittua, viisi astronauttia sekä tunnettuja taiteilijoita ja ajattelijoita. Starmus-festivaali on taiteellinen ja tieteellinen tapahtuma, jossa juhlistetaan maailmankaikkeuden ihmeitä ja tiedeviestintää. Konferenssit, puheet, esitykset, Stephen Hawking Science Medal -palkinto ja muut tapahtumat ovat osa ohjelmaa. Kuudes Starmus-festivaali järjestetään 5.-10. syyskuuta 2022 Jerevanissa, Armeniassa. Tämän kertainen festivaali on toistaiseksi suurin ja festivaalin teema on omistettu Mars-planeetalle. Starmus VI:n puhujiin kuuluu maailmankuuluja astronauteja, mukaan lukien Chris Hadfield ja entinen NASA:n järjestelmänvalvoja Charles Bolden Jr. Lisäksi Starmuksessa on mukana laaja joukko Nobel-palkinnon saaneita tutkijoita, kuten Kip Thorne, Emmanuelle Charpentier ja Donna Strickland, sekä fyysikko ja tiedeviestijä Brian Greene. Muusikoihin kuuluu rock-yhtye Sons of Apollon legendaarinen kosketinsoittaja Rick Wakeman, System of a Down yhtyeen armenialais-amerikkalainen laulaja Serj Tankian, sekä muita kuuluisuuksia ja tunnettuja tutkijoita. Starmus-festivaalin luojina ovat olleet Kanariansaarten astrofysiikan instituutin (IAC) tutkija Garik Israelian ...

14. heinäkuuta 2022: ESO:n vuosikertomus 2021 on nyt saatavilla. Siinä esitetään yhteenveto ESO:n monista toimista koko vuoden ajalta. Kertomus sisältää: Toiminta aloitettiin uudelleen La Silla Paranalin observatoriossa, joka oli lähes täysin käynnistynyt vuoden loppuun mennessä. CRIRES+:n (päivitetty CRyogenic high resolution InfraRed Echelle Spectrograph) ja IRLOS:n (InfraRed Low Order Sensor) käyttöönotto etänä sekä ERIS:n (Enhanced Resolution Imager and Spectrographp) kokoaminen, kiinnittäminen ja toimintojen varmistaminen Paranalissa. CONCERTO (CarbON CII line in post-rEionisation and ReionisaTiOn)-instrumentin asennus APEXiin ja NIRPS:n (Near Infra Red Planet Searcher) asennus La Sillassa. ALMA:n toimintojen uudelleen käynnistäminen sekä ALMA:n kehitystoiminnan jatkaminen: Band 1 -observatorion integrointi, Band 2 -valmistelu ja uuden Band 6 -prototyypin hyväksyminen. Merkittävää edistystä ELT:n suunnittelussa ja valmistuksessa sekä Euroopassa että Armazonesin rakennustyömaalla, jossa työt jatkuivat toukokuussa tiukkojen COVID-19-turvallisuustoimenpiteiden alaisena ja jatkuivat koko loppuvuoden. Teleskoopin päärakenne läpäisi onnistuneesti lopullisen suunnittelukatsauksen (Final Design Review). Yli 50 prosenttia 39,3-metrisen pääpeilin lasista on nyt valettu, ja kehitys jatkui muilla optomekaniikan alueilla sekä erittäin ...

12. heinäkuuta 2022: Yhdeksän kuukauden työskentelyn jälkeen ESO ja Saesa-ryhmä vihkivät Paranal-Armazones -aurinkovoimalan käyttöön, joka tuottaa uusiutuvaa energiaa ESO:n Paranalin observatoriollle ja pian ESO:n Erittäin suurelle kaukoputkelle (ELT) sen rakentamiseen ja toimintaan. Siitä tulee maailman suurin optinen teleskooppi. Voimalasta tuli vihkimisensä jälkeen Chilen suurin aurinkoenergiakompleksi, joka toimittaa uusiutuvaa energiaa tähtitieteen observatorioille. Kaikki 18565 paneelia on sijoitettu 7,2 hehtaarin alueelle, ja se kerää yhteensä 9 megawattia sähköä. Tämä mahdollistaa sen, että ESO:n yksiköiden, kuten Very Large Telescope (VLT) ja ELT, käyttämiseen tarvittava energia katetaan tästä 100-prosenttisesti päivällä, jolloin kaukoputkien jäähdytysjärjestelmien energiatarve on suurin. "Tämä tavoite on unelma, josta tulee totta! Olemme tänään lopettamassa yli kymmenen vuotta sitten alkanutta hanketta, kun Chilen energiaministeriö yhdessä kansallisen energiakomission kanssa ryhtyi auttamaan ESO:a etsimään parhaita mahdollisia vaihtoehtoja puhtaan energian tuottamiseksi ja toimittamiseksi maailman suurimmalle teleskoopille", sanoi ESO:n ELT-ohjelmapäällikkö Roberto Tamai voimalan avajaistilaisuudessa, jonne viranomaiset kokoontuivat Saesa Groupin ja ESO:n jäsenten kanssa. "Olemme erittäin iloisia voidessamme laajentaa läsnäoloamme Antofagastassa, ...

27. kesäkuuta 2022: La Sillan observatoriolla Chilessä ESO:n 3.6-m teleskoopin Near InfraRed Planet Searcher eli NIRPS-instrumentti on onnistuneesti tehnyt ensimmäiset havaintonsa. Sen tehtävänä on etsiä uusia eksoplaneettoja Linnunradan viileiden tähtien ympäriltä. ”NIRPSiä on rakennettu pitkään, ja olen innoissani siitä, miten tämä kaikki on saatu valmiiksi!”, Montréalin yliopiston eksoplaneettojen tutkimuslaitoksen johtaja ja NIRPS:n apulaispäätutkija René Doyon, sanoi. ”Tämä uskomaton infrapuna-instrumentti auttaa meitä löytämään omaa aurinkokuntaamme lähimmät asuttavat maailmat”. Instrumentti keskittyy kivisten maailmojen etsimiseen. Nämä ovat erittäin tärkeitä planeettojen muodostumisen ja kehittymisen ymmärtämiseksi. Ne ovat myös todennäköisimpiä planeettoja, joissa elämä voi kehittyä. NIRPS etsii näitä kivisiä eksoplaneettoja pienten ja viileiden punaisten kääpiötähtien ympäriltä. Nämä ovat galaksimme yleisimpiä tähtiä, ja niiden massat ovat noin kahdesta kymmeneen kertaa pienempiä kuin Aurinkomme. NIRPS etsii eksoplaneettoja radiaalinopeusmenetelmällä. Planeetan kiertäessä tähteä sen gravitaatiovoima saa tähden hieman ”heilumaan”, jolloin siitä tuleva valo puna- tai sinisiirtyy tähden liikkuessa Maasta poispäin tai sitä kohti. Mittaamalla tähden valon pieniä muutoksia tähtitieteilijät pystyvät NIRPSin avulla ...

20. toukokuuta 2022: ESO:n Chilessä sijaitsevat observatoriot avaavat jälleen ovensa yleisölle kahden vuoden pandemiaan liittyvän sulkuajan jälkeen. 28. toukokuuta alkaen vierailijat voivat tehdä ilmaisia kierroksia Paranalin ja La Sillan toimipisteillä. ”Toivottavasti saamme taas hämmästyttää ihmisiä ESO:n vaikuttavilla teleskoopeilla, jotka sijaitsevat Atacaman aavikon uskomattomissa maisemissa”, ESO:n edustaja Chilessä Luis Chavarría, sanoi. ”Toimipisteiden avautuminen yleisölle on pieni, mutta merkittävä askel ESO:lle”. Kierrokset ESO:n toimipisteillä ovat ainutlaatuinen mahdollisuus kenelle tahansa kokea, millaista tähtitieteen tutkimuksen eturintamassa oleminen on. Vierailijat voivat tutustua ESO:n teleskooppeihin, kuulla niiden tekniikkasta ja jopa nähdä, mistä tähtitieteilijät ja insinöörit löytävät kaivatun autiomaan keitaan. Yleisiä kierroksia järjestetään joka lauantai klo 10.00 ja 14.00 espanjaksi ja englanniksi. Jokaisella kierroksella voi olla maksimissaan 40 ihmistä, sekä Paranalissa, että La Sillassa. ESO mukautuu vähitellen paikallisiin COVID-19 ohjeisiin tavoitteenaan mahdollistaa ennemmän paikkoja kierroksille. Vierailijoiden on ilmoittauduttava La Sillalle ja Paranalille etukäteen verkkolomakkeilla. Vierailijoiden tulee täyttää COVID-19-terveysilmoituslomake 24—48 tuntia ennen vierailua. Lisäksi heidän on noudatettava uutta COVID-19-protokollaa ja ohjeita, ...