Lehdistötiedote

Fysiikan Nobelin palkinto 2020 on myönnetty ESO:n teleskooppien avulla tehtyyn tutkimukseen Linnunradan supermassiivisesta mustasta aukosta

6. lokakuuta 2020

Reinhard Genzel ja Andrea Ghez ovat yhdessä saaneet vuoden 2020 fysiikan Nobelin palkinnon galaksimme keskipisteessä olevan supermassiivisen mustan aukon Sagittarius A*:n tutkimuksesta. Genzel on Max Planck Institute for Ekstraterrestrial Physics laitoksen johtaja Saksassa, ja hänen tiiminsä on tehnyt havaintoja Sagittarius A*:sta lähes 30 vuoden ajan käyttäen Euroopan eteläisen observatorion (ESO) teleskooppeja ja niiden instrumentteja.

Genzel jakaa puolet palkinnosta Kalifornian yliopiston professori Ghez:in kanssa Los Angelesista Yhdysvalloista, ”supermassiivisen kompaktin kohteen löytämisestä galaksimme keskeltä”, ja palkinnon toinen puoli on myönnetty Britannian Oxfordin yliopiston professori Roger Penroselle, ”sen löytämisestä, että mustan aukon muodostuminen on yleisen suhteellisuusteorian varma ennuste.”

”Onnittelut kaikille kolmelle nobelistille! Olemme iloisia siitä, että galaksimme keskiössä olevan supermassiivisen mustan aukon tutkimus on huomioitu vuoden 2020 fysiikan Nobel-palkinnolla. Olemme ylpeitä siitä, että ESO:n rakentamat ja operoimat kaukoputket Chilen observatorioilla olivat tässä löydössä avainasemassa ", ESO:n pääjohtaja Xavier Barcons sanoi. ”Reinhard Genzelin ESO-teleskooppeilla ja Andrea Ghezin Keckin kaukoputkilla Havaijilla tekemä työ on mahdollistanut ennennäkemättömän Sagittarius A*:sta tehtävän tutkimuksen, joka samalla on vahvistanut Einsteinin yleisestä suhteellisuusteoriasta johdettuja ennustuksia”.

ESO on työskennellyt tiiviissä yhteistyössä Genzelin ja hänen tutkimusryhmänsä kanssa noin 30 vuoden ajan. Genzel ja hänen tiiminsä ovat 1990-luvun alusta lähtien kehittäneet yhteistyössä ESO:n kanssa tutkimuslaitteita, joiden tarkoituksena on seurata tähtien kiertoratoja Linnunradan keskipisteessä sijaitsevan Sagittarius A*-alueella.

He aloittivat havaintokampanjansa vuonna 1992 käyttäen ESO:n New Technology Telescope (NTT) kaukoputkessa ollutta SHARP-instrumenttia La Sillan observatoriossa Chilessä. Myöhemmin tutkimusryhmä käytti erittäin herkkiä instrumentteja ESO:n Very Large Telescope (VLT) kaukoputkessa ja 'Very Large Telescope Interferometer'-laitteistossa Paranalin observatoriolla. Myöhemmissä Sagittarius A*:n tutkimuksissa tutkimuslaitteina ovat olleet: NACO, SINFONI ja myöhemmin GRAVITY.

Vuonna 2008 16 vuotta Sagittarius A*:ta kiertävien tähtien seuraamisen jälkeen tutkimusryhmä oli keräännyt parhaat empiiriset todistusaineistot siitä, että galaksimme keskipisteessä on supermassiivinen musta aukko. Sekä Genzelin että Ghezin ryhmät seurasivat tarkasti erityisesti yhden tähden, eli S2:n kiertorataa, joka saavutti lähimmän etäisyytensä Sagittarius A*:sta toukokuussa 2018. ESO sitoutui Paranalissa useisiin kehitys- ja infrastruktuuriparannuksiin, jotta S2:n sijaintia ja nopeutta voitaisiin mitata tarkasti. Genzelin johtama ryhmä havaitsi supermassiivisen mustan aukon lähellä olevan tähden valon venyneen pidempiin aallonpituuksiin, joka on painovoimapunasiirtymänä tunnettu efekti. Tämä vahvisti ensimmäistä kertaa Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian supermassiivisen mustan aukon lähellä. Aiemmin tänä vuonna ryhmä ilmoitti nähneensä S2:n ”tanssivan” supermassiivisen mustan aukon ympärillä. Sen kiertorata muistuttaa ruusuketta, joka on seurausta Einsteinin ennustamasta Schwarzschildin prekessioksi kutsutusta efektistä.

Genzel ryhmineen osallistuu myös Chilen Atacaman autiomaassa parhaillaan rakenteilla olevaan ESO:n Erittäin suureen kaukoputkeen (Extremely Large Telescope) asennettavien instrumenttien kehittämiseen, joiden avulla he pystyvät havainnoimmaan entistä lähemmäs supermassiivista mustaa aukkoa.

Lisätietoa

ESO on Euroopan johtava hallitustenvälinen tähtitieteen organisaatio ja ylivoimaisesti maailman tieteellisesti tuotteliain tähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 16 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Irlanti, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta, joiden lisäksi Chile toimii laitteistojen sijoitusmaana ja Australia strategisena kumppanina. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten havaintovälineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä merkittäviä tieteellisiä löytöjä. ESO:lla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chilessä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla VLT-teleskooppi (Very Large Telescope) ja siihen liittyvä, maailmanlaajuisesti johtava VLTI-interferometri, sekä kaksi kartoitusteleskooppia. VISTA toimii infrapuna-alueella ja VST-teleskooppi näkyvän valon aallonpituuksilla. Paranalilla ESO tulee myös hallinnoimaan ja operoimaan eteläistä Tšerenkov-teleskooppien verkostoa (Cherenkov Telescope Array South), mikä on maailman suurin ja herkin gammasäteilyä havainnoiva observatorio. ESO on myös merkittävä kumppani kahdessa Chajnantorin laitteistossa, APEX-teleskoopissa ja ALMA-teleskoopissa, joka on maailman suurin tähtitieteellinen projekti. Lähellä Paranalia sijaitsevalla Cerro Armazonesilla ESO rakentaa 39-metrin kokoista ELT-teleskooppia (Extremely Large Telescope), josta tulee “maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä”.

Linkit

• Fysiikan Nobelin palkinto 2020

Yhteystiedot

Bárbara Ferreira
ESO Public Information Officer
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6670
Sähköposti: pio@eso.org

Pasi Nurmi (Lehdistön yhteyshenkilö Suomi)
ESO Science Outreach Network ja University of Turku
Turku, Finland
Puh.: +358 29 4504 358
Sähköposti: eson-finland@eso.org

Connect with ESO on social media