Lehdistötiedote

Galaktinen jalokivi

ESO:n FORS2-havaintolaite taltioi mahtavia yksityiskohtia spiraaligalaksista NGC 3981

12. syyskuuta 2018

ESO:n VLT-teleskooppiin kiinnitetty FORS2-havaintolaite on havainnut spiraaligalaksia NGC 3981 täydessä loistossaan. Kuva taltioitiin osana ESO:n Cosmic Gems -ohjelmaa (kosmiset jalokivet), joka hyödyntää niitä harvinaisia hetkiä, kun havainto-olosuhteet eivät ole soveliaat tieteellisen havaintoaineiston keräämiseksi. Sen sijaan, että ESO:n teleskoopit seisoisivat käyttämättöminä, ESO:n Cosmic Gems -ohjelma käyttää niitä taltioidakseen visuaalisesti näyttäviä kuvia eteläisen pallonpuoliskon taivaasta.

Tämä ihmeellinen kuva esittää häikäisevää spiraaligalaksia NGC 3981 avaruuden musteenpimeää taustaa vasten. Tämä Maljan tähdistössä (Crater) sijaitseva galaksi kuvattiin toukokuussa 2018 käyttäen ESO:n VLT-teleskoopin (Very Large Telescope) FORS2-havaintolaitetta (FOcal Reducer and low dispersion Spectrograph 2).

FORS2 on kiinnitetty Chilessä sijaitsevan Paranalin observatorion VLT-teleskoopin Yksikköteleskooppi 1:een (Antu). Neljään VLT:n Yksikköteleskooppiin kiinnitettyjen huippuhavaintolaitteiden joukossa FORS2 erottuu toisista äärimmäisen monipuolisuutensa ansiosta. Tämä havaintolaitteiden Sveitsin armeijan linkkuveitsi kykenee tutkimaan erilaisia tähtitieteellisiä kohteita monin eri tavoin sekä lisäksi tuottamaan tämänkaltaisia kauniita kuvia.

FORS2:n herkkä katse paljastaa NGC 3981:n spiraalihaarat, jotka levittäytyvät tomun ja tähtienmuodostusalueiden valtavien virtojen myötä sekä kuumien, nuorten tähtien silmiinpistävän kiekon. Galaksi on kallellaan kohti Maata, minkä ansiosta tähtitieteilijät voivat kurkistaa suoraan tämän galaksin ytimeen ja tarkkailla sen kirkasta keskustaa, joka on supermassiivisen mustan aukon käsittävä energinen alue. Myös NGC 3981:n ulkoinen spiraalirakenne on näkyvissä. Siitä osa näyttää ulottuvan ulos galaksista, luultavasti muinaisen galaktisen kohtaamisen painovoimavaikutusten seurauksena.

NGC 3981:lla on tietenkin monia galaktisia naapureita. Se on noin 65 miljoonan valovuoden etäisyydellä maasta ja osa NGC 4038 -joukkoa, joka käsittää myös hyvintunnetut vuorovaikuttavat Antenni-galaksit. Tämä galaksijoukko on on osa suurempaa Maljan pilveä, joka itsessään on pienempi osakomponentti Virgon superjoukossa – oman Linnuratammekin käsittävässä jättiläismäisessä galaksien kokoelmassa.

NGC 3981 ei ole ainoa kiinnostava tähän kuvaan taltioitu piirre. Useiden oman galaksimme Linnunradan etualan tähtien lisäksi FORS2 on myös taltioinut erakkoasteroidin kiitävän taivaan halki, esittäytyen himmeänä viiruna kuvan ylälaidan tuntumassa. Tämä nimenomainen asteroidi on tietämättään havainnollistanut tähtitieteellisten kuvien ottamiseen käytettyä prosessia, sillä tämän kuvan koostamiseen on käytetty kolme eriväristä valotusta, jotka näkyvät asteroidin radan sinisenä, vihreänä ja punaisena osana.

Tämä kuva otettiin osana ESO:n Cosmic Gems -ohjelmaa (kosmiset jalokivet), joka on koulutuksen ja viestinnän tarkoituksiin perustettu viestintähanke, joka tuottaa kuvia kiinnostavista, arvoituksellisista tai viehättävistä kohteista käyttäen ESO:n teleskooppeja. Ohjelma käyttää teleskooppiaikaa, jota ei voida käyttää tieteellisiin havaintoihin. Kaikkea kerättyä havaintoaineistoa voidaan käyttää myös tieteellisiin tarkoituksiin ja se on tähtitieteilijöiden saatavilla ESO:n tiedearkiston kautta.

Lisätietoa

ESO on Euroopan johtava hallitustenvälinen tähtitieteen organisaatio ja ylivoimaisesti maailman tieteellisesti tuotteliain tähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 15 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta, joiden lisäksi Chile toimii laitteistojen sijoitusmaana ja Australia strategisena kumppanina. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten havaintovälineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä merkittäviä tieteellisiä löytöjä. ESO:lla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chilessä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla VLT-teleskooppi (Very Large Telescope) ja siihen liittyvä, maailmanlaajuisesti johtava VLTI-interferometri, sekä kaksi kartoitusteleskooppia. VISTA toimii infrapuna-alueella ja VST-teleskooppi näkyvän valon aallonpituuksilla. ESO on myös merkittävä kumppani kahdessa Chajnantorin laitteistossa, APEX-teleskoopissa ja ALMA-teleskoopissa, joka on maailman suurin tähtitieteellinen projekti. Lähellä Paranalia sijaitsevalla Cerro Armazonesilla ESO rakentaa 39-metrin kokoista ELT-teleskooppia (Extremely Large Telescope), josta tulee “maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä”.