Lehdistötiedote

Linnunradan ATLASGAL-kartoitus valmis

24. helmikuuta 2016

ATLASGAL-kartoituksen (APEX Telescope Large Area Survey of the Galaxy) valmistumisen kunniaksi on julkaistu vaikuttava uusi kuva Linnunradasta. Chilessä sijaitseva APEX-teleskooppi on kartoittanut Linnunradan tason koko eteläisellä pallonpuoliskolla näkyvän alueen kautta aikojen ensimmäistä kertaa alimillimetriaallonpituuksilla — infrapunavalon ja radioaaltojen välissä — ja hiljattain avaruudessa tehtyjä kartoituksia yksityiskohtaisemmin. Uraauurtavan 12-metrisen APEX-teleskoopin avulla tähtitieteilijät voivat tutkia kylmää maailmankaikkeutta: vain muutaman kymmenen asteen päässä absoluuttisesta nollapisteestä olevaa kaasua ja tomua.

APEX-teleskooppi (Atacama Pathfinder EXperiment) sijaitsee 5100 metrin korkeudella merenpinnasta Chajnantorin ylätasangolla Chilen Atacaman autiomaan alueella. ATLASGAL-kartoitus hyödynsi teleskoopin ainutkertaisia ominaisuuksia tuottaakseen yksityiskohtaisen kuvan kylmän tiheän kaasun jakaumasta Linnunradan tasossa [1]. Uusi kuva käsittää useimmat eteläisen Linnunradan tähtienmuodostusalueet [2].

Uusi ATLASGAL-kartta kattaa taivaasta 140 astetta pitkän ja 3 astetta leveän alueen, joka on yli neljä kertaa ensimmäisen ATLASGAL-julkaisun suuruinen [3]. Uusien karttojen laatu on myös parempi, sillä joitakin alueita havaittiin uudelleen havaintoaineiston tasaisemman laadun varmistamiseksi koko kartoituksen alueelta.

ATLASGAL-kartoitus on APEX:in kaikkein tuloksekkain suuri ohjelma, johon liittyen on jo julkaistu lähes 70 tieteellistä julkaisua ja sen perintö kasvaa vielä laajemmaksi, kun kaikki käsitellyt havainnot ovat nyt koko tähtitieteilijäyhteisön saatavilla [4].

APEX:in ytimessä ovat sen herkät havaintolaitteet. Yhtä näistä, LABOCA:a (LArge BOlometer Camera) käytettiin ATLASGAL-kartoituksessa. LABOCA mittaa sisääntulevaa säteilyä havaitsemalla pikkuruisen lämpötilan nousun sen ilmaisimissa ja se voi havaita tähtien valoa peittävän kylmän, pimeän tomun säteilyä.

Uusi ATLASGAL-julkaisu täydentää ESA:n Planck-satelliitin havaintoja [5]. Planckin ja APEX:in yhdistetyn havaintoaineiston avulla tähtitieteilijät voivat havaita suurelle alueelle taivasta levinneen säteilyn ja arvioida siitä galaksin sisäosien tiheän kaasun osuuden. ATLASGAL-aineistoa käyettiin myös muodostamaan täydellinen uusia tähtisukupolvia muodostavien pimeiden ja massiivisten pilvien laskenta.

"ATLASGAL tarjoaa jännittäviä näkymiä seuraavan sukupolven suurimassaisten tähtien ja tähtijoukkojen syntysijoista. Yhdistämällä nämä Planckin havaintoihin voimme nyt muodostaa linkin jättimäisten molekyylipilvien suuren mittakaavan rakenteisiin," huomauttaa APEX:in ja Planckin aineistojen yhdistämistyötä johtanut Timea Csengeri Saksan Bonnissa sijaitsevasta MPIfR-tutkimuslaitoksesta (Max-Planck-Institut für Radioastronomie).

APEX-teleskooppi juhli hiljattain kylmän maailmankaikkeuden menestyksekkään tutkimuksen kymmentä vuotta. Sillä ei ole merkitystä vain uranuurtajana, vaan myös Chajnantorin ylätasangolla sijaitsevaa ALMA:a (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) täydentävänä laitteena. APEX perustuu ALMA-projektia varten rakennettuun prototyyppiantenniin ja se on löytänyt monia uusia kohteita, joita ALMA voi tutkia hyvin yksityiskohtaisesti.

ESO:n Leonardo Testi, joka on ATLASGAL-tutkimusryhmän jäen ja ALMA-projektin eurooppalainen projektitutkija, päättää: "Olemme ATLASGAL:in ansiosta saaneet uuden ja mullistavan kuvan tiheästä tähtienvälisestä aineesta omassa galaksissamme, Linnunradassa. Täyden kartoituksen uusi julkaisu avaa mahdollisuuksia ammentaa uusia löytöjä tästä erinomaisesta aineistosta. Monet tutkimusryhmät käyttävät jo nyt ATLASGAL-aineistoa suunnitellessaan yksityiskohtaisia ALMA-jatkohavaintoja."

Lisähuomiot

[1] Kartta koostettiin yksittäisistä APEX-havainnoista, jotka oli tehty 870 µm:n (0.87 millimetrin) aallonpituuden säteilystä.

[2] Linnunradan pohjoiset osat oli jo tutkittu James Clerk Maxwell -teleskoopilla (JCMT) ja muilla teleskoopeilla, mutta eteläinen taivas on erityisen tärkeä, sillä galaksin keskusta on siellä ja koska siitä voidaan tehdä yksityiskohtaisia jatkohavaintoja ALMA:lla.

[3] Havaintoaineiston ensimmäinen julkaisu käsitti noin 95 neliöasteen suuruisen alueen, joka oli hyvin pitkä ja kapea kaistale galaksin tasossa (40 × 2 astetta). Lopulliset kartat kattavat nyt 420 neliöastetta, joka on yli neljä kertaa alkuperäistä enemmän.

[4] Havaintoaineisto on saatavilla ESO:n arkistosta.

[5] Planck-aineisto kattaa koko taivaan, mutta huonolla tilaresoluutiolla. ATLASGAL kattaa vain galaksin tason, mutta suurella kulmaresoluutiolla. Yhdistämällä molemmat saadaan erinomainen tilan dynaaminen alue.

Lisätietoa

ATLASGAL on Radiotähtitieteen Max Planck -institutin (Max-Planck-Institut für Radioastronomie, MPIfR), Tähtitieteen Max Planck -institutin (Max-Planck-Institut für Astronomie, MPIA), ESO:n ja Chilen yliopiston yhteistyöhanke.

APEX on Radiotähtitieteen Max Planck -instituutin (MPIfR), Onsalan avaruusobservatorion (OSO) ja ESO:n yhteistyöhanke. APEX:in toiminta Chajnantorissa on uskottu ESO:lle.

Kansainvälinen tähtitieteen tutkimuslaitos Atacama Large Millimetre/submillimetre Array (ALMA) on ESO:n, US National Science Foundationin (NSF) ja Japanin National Institutes of Natural Sciencesin (NINS)  kumppanuushanke yhteistyössä Chilen kanssa. ALMA:a rahoittavat Euroopan eteläinen observatorio (ESO) jäsenmaidensa puolesta, NSF yhteistyössä Kanadan kansallisen tutkimusneuvoston (NRC) ja Taiwanin kansallisen tiedeneuvoston (NSC) kanssa sekä Japanin kansalliset luonnontieteelliset instituutit (NINS) yhteistyössä Taiwanin Academia Sinican (AS) ja Korea Astronomy and Space Science Instituten (KASI) kanssa.

ESO on Euroopan johtava hallitustenvälinen tähtitieteen organisaatio ja maailman tieteellisesti tuotteliain tähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 16 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Brasilia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten havaintovälineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä merkittäviä tieteellisiä löytöjä. ESO:lla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chilessä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla Very Large Telescope (VLT), maailman kehittynein näkyvää valoa havainnoiva tähtitieteellinen observatorio, ja kaksi kartoitusteleskooppia. VISTA toimii infrapuna-alueella ja on maailman suurin kartoitusteleskooppi. VLT Survey Telescope on suurin vartavasten taivaan näkyvän valon kartoitukseen suunniteltu teleskooppi. ESO on yksi maailman suurimman tähtitieteellisen projektin, ALMA-teleskoopin pääyhteistyökumppaneista. Lähellä Paranalia sijaitsevalla Cerro Armazonesilla ESO rakentaa 39-metrin kokoista E-ELT -teleskooppia (European Extremely Large Telescope), josta tulee “maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä”.

Linkit

• Max-Planck-Institut für Radioastronomie (MPIfR)
• Onsalan avaruusobservatorio (OSO)
• MPIfR-sivujen tietoja ATLASGAL:sta
• Csengeri et al. 2016 -tutkimusjulkaisu Planckin aineiston yhdistämisestä
• ESO Telescope Bibliography -järjestelmään linkitetyt ATLASGAL-julkaisut

Yhteystiedot

Carlos De Breuck
ESO APEX Programme Scientist
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6613
Sähköposti: cdebreuc@eso.org

Frederic Schuller
ATLASGAL Principal Investigator - Max Planck Institute for Radio Astronomy
Bonn, Germany
Sähköposti: fschulle@apex-telescope.org

Friedrich Wyrowski
APEX Project Scientist – Max Planck Institute for Radio Astronomy
Bonn, Germany
Puh.: +49 228 525 383
Sähköposti: fwyrowski@mpifr-bonn.mpg.de

Norbert Junkes
Press and Public Outreach – Max Planck Institute for Radio Astronomy
Bonn, Germany
Puh.: +49 228 525 399
Sähköposti: njunkes@mpifr-bonn.mpg.de

Richard Hook
ESO Public Information Officer
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6655
Matkapuhelin: +49 151 1537 3591
Sähköposti: rhook@eso.org

Pasi Nurmi (Lehdistön yhteyshenkilö Suomi)
ESO Science Outreach Network ja University of Turku
Turku, Finland
Puh.: +358 29 4504 358
Sähköposti: eson-finland@eso.org

Connect with ESO on social media