European
Southern
Observatory

Viikon kuva

Tilaa uutisia ESO:lta omalla kielelläsi!

potw1908-fi — Viikon kuva

SPECULOOSn ottama kuva NGC 6902 galaksista

25. helmikuuta 2019: Tämän Viikon Kuva on erityisen hieno. Kyseessä on ensimmäinen kuva uudella ESOn SPECULOOS Southern Observatoryn teleskoopilla, joka sijaitsee Paranalin Observatoriolla. Tämä planeettoihin erikoistunut laite havaitsee lähialueellamme olevia himmeitä tähtiä löytääkseen eksoplaneettoja, joita muut teleskoopit, kuten ESOn tuleva Extremely Large Telescope (ELT) tulee tutkimaan tarkemmin.SPECULOOS koostuu neljästä metrin teleskoopista, joista kukin on nimetty Jupiterin Galilein kuiden mukaan. Laite avaa uusia mahdollisuuksia eksoplaneettojen etsinnässä. Tämä kuva ei kuitenkaan ole himmeästä tähdestä, vaan galaksista nimeltä NGC 6902. Ennen päätehtävän aloittamista teleskoopin pitää selviytyä tapahtumasta nimeltä "first light", eli ensimmäisestä kerrasta kun teleskoopilla tehdään tieteellinen havainto. Tähtitieteilijät yleensä valitsevat hyvin tunnetun kohteen ensimmäiseen havaintoon testatakseen teleskoopin kykyjä. Tapahtuma on yleensä puoliksi uuden laitteen esittelyä ja puoliksi sen valmistumisen juhlaa. Tässä tapauksessa tiimi päätti valita NGC 6902 galaksin ensimmäiseksi kohteekseen Ganymede teleskoopille. Lopputuloksena syntyi tämä upea kuva kierteisgalaksista, joka sijaitsee noin 120 miljoonan valovuoden päässä maasta, Jousimiehen tähdistössä. Galaksin kierteiset haarat pyörivät ulospäin galaksin kirkkaasta ...

potw1907-fi — Viikon kuva

Maalauksellinen myrkky

18. helmikuuta 2019: Joulukuussa 2018 komeetta 46P/Wirtanen ohitti maapallon 11.6 miljoonan kilometrin etäisyydeltä — suunnilleen 30 kertaisen etäisyyden päästä verrattuna maapallon ja kuun etäisyyteen. Tämä läheltä kulkenut ohitus antoi tähtitieteilijöille mahdollisuuden havaita komeetta yksityiskohtaisesti, josta ALMA (the Atacama Large Millimeter/submillimeter Array) otti kaiken hyödyn irti. ALMAn erityisesti havaitsee kylmiä kohteita universumissamme, kuten kaasua ja pölyä, ryhmä usein tutkii erilaisia molekyylejä. Tämä kuva ei ole poikkeus, kuten se korostaa yhtä tärkeää asiaa: vety syanidikaasua comassa itse komeetan ytimen ympärillä. Miksi tutkijat etsivät tätä pahamaineista myrkkyä? Vety syanidi on yhtä yleistä, kuten mysteeri novellit ovat väittäneet sen olevan — ainakin maailmankaikkeudessa! Koska se on yksinkertainen orgaaninen molekyyli, joka muodostuu suhteellisen helposti, sitä on havaittu komeetoissa, tähtien ilmakehissä, sekä pöly- ja kaasupilvissä, joita on tähtien välillä. Tämä kuva todentaa aikaisempia havaintoja näyttäen selvästi vety syanidin virtaavan komeetan ytimestä. Tämän jälkeen ALMAn havainnot ovat näyttäneet, että komeetassa on myös muita vielä monimutkaisempia orgaanisia molekyylejä. Tämä on tärkeä ...

potw1906-fi — Viikon kuva

Monen auringon maailmat

11. helmikuuta 2019: Tämän viikon Viikon Kuva keskittyy yhteen kahdestakymmenestä protoplanetaarisesta kiekosta, jotka on löytänyt ja kuvannut ALMA:n ensimmäinen suuri projekti. Projekti tunnetaan nimellä Disk Substructures at High Angular Resolution Project (DSHARP), eli "Kiekkojen rakenteet korkealla kulmaerottelulla". DSHARP tutki monta läheistä protoplanetaarista kiekkoa oppiakseen lisää planeettojen muodostumisen alkuvaiheesta ja DSHARP on juuri julkaissut vaikuttavan määrän tietoa projektista Kuvan kohdetta kutsutaan AS 205:ksi ja se on tähtijärjestelmä, johon kuuluu kaksi kuvassa näkyvää kiekkoa. DSHARP on kuvannut kahta eri tähtijärjestelmää, josta toisen nimi on HT Lup. Kaksi kiekkoa on helposti havaittavissa kuvassa joista alemman jakaa kaksi eri tähteä, eli se on kaksoistähti. AS 205:n tähtijärjestelmä koostuu siis kolmesta nuoresta tähdestä. Vaikkakin korkean resoluution tutkimukset ovat tähän mennessä keskittyneet yksittäisiin tähtii, niin tähtijärjestelmät eivät ole harvinaisia universumissamme. Uskotaan että jopa yli puolet tähdistä saattavat sijaita tähtijärjestelmissä ja arvioidaan että nuorille tähdille tähtijärjestelmään kuuluminen on vieläkin yleisempää. Monien tähtien järjestelmät vaikuttavat todennäköisesti monimutkaisella tavalla kiekkoon ja sen ...

potw1905-fi — Viikon kuva

Nuorten planeettojen turvapaikat

4. helmikuuta 2019: Tämän viikon Viikon Kuva keskittyy yhteen kahdestakymmenestä protoplanetaarisesta kiekosta, jotka on löytänyt ja kuvannut ALMA:n ensimmäinen suuri projekti. Projekti tunnetaan nimellä Disk Substructures at High Angular Resolution Project (DSHARP), eli "Kiekkojen rakenteet korkealla kulmaerottelulla". Kuvan kiekkoa kutsutaan AS 209:si, ja sen rakenteet ovat erityisen hyvin eroteltavissa kiitos sen kapeiden ja korkeakontrastisten renkaiden, sekä sen lähes täydellisen suuntautumisen meitä kohti. Vaikka samankeskiset renkaat - jotka näkyvät erityisen upeasti kuvassa - ovat normaaleita rakenteita kyseisissä kiekoissa, niin niiden leveydet, etäisyydet ja määrät saattavat vaihdella valtavasti. Vielä ei tiedetä miten nämä rakenteet syntyvät, eikä miten planeetat syntyvät niistä. Eroavaisuuksien ja yhtäläisyyksien kvantifiointi ja tutkiminen oli yksi syistä ALMA:n rakentamiseen ja se on DSHARP:in päätehtävä. Nämä yksityiskohdat saattavat pitää sisällään vihjeitä, joilla planeettojen syntyä tullaa ymmärtämään paremmin. Yksi tulkinta on se, että tapahtumassa saattaa syntyä nopeaa ja monimutkaista vuorovaikutusta nuoren protoplaneetan ja kiekon välillä paljon oletettua aikaisemmin planeettakunnan evoluutiossa. Johtava teoria planeettojen synnylle vaatii ...

potw1904 — Viikon kuva

Pitch perfect in DSHARP at ALMA

28. tammikuuta 2019: This week’s image shows 20 spectacular protoplanetary discs captured by ALMA’s first Large Program, known as the Disk Substructures at High Angular Resolution Project (DSHARP). In a focused observation effort that included hours of data collected over several months, researchers imaged 20 nearby protoplanetary discs to learn more about the earliest stages of planet formation, and the staggering quantity of data from the project has just been released. It has long been thought that planetary systems are likely to have their origins in so-called protoplanetary discs — compressed circles, spirals or ellipses of gas and dust, which form around protostars in the early stages of their development. The process by which planets emerge from these diffuse discs, however, is not well understood. It is particularly challenging to understand the very earliest stages of their evolution — when dust within a disc coalesces into planetesimals and the seeds of planets are ...

potw1903 — Viikon kuva

Follow the Yellow-Lit Road

21. tammikuuta 2019: A star-strewn nighttime sky hangs over the Chilean landscape in this captivating photograph. A broken line of yellow lights weave their way across the dark rolling hills below. These marks the route between ESO’s Paranal Observatory, situated atop Cerro Paranal, and the Residencia, the home-from-home for astronomers, technicians and other staff working at the observatory. Designed to provide a cool refuge against the harsh conditions of the Atacama desert, the Residencia is set into a natural hollow and blends perfectly into its arid surroundings. As well as offices and rooms for visiting astronomers, this desert refuge contains a verdant garden and swimming pool set beneath a 35-m wide glass-covered dome. As befits any building near an astronomical observatory, the Residencia is designed to minimise light pollution and to preserve the exceptionally dark skies above Paranal. This image was taken by astrophotographer and ESO Photo Ambassador Petr Horálek. A long-time collaborator ...

potw1902-fi — Viikon kuva

Satellittiheijastuksia CTA:n sijaintipaikan yllä

14. tammikuuta 2019: Tässä ESO:n Viikon kuvassa näkyy satoja tähtitieteellisiä kohteita, muun muassaa tähtijoukkoja, sumuja, pölypilviä ja muita galakseja – joista huomattavimmat ovat Suuri ja Pieni Magellanin pilvi, näkyvissä yläoikealla. Kuitenkin jokin paljon meitä lähempänä oleva kilpailee huomiostamme. Kuvan oikeassa laidassa hopeinen kaari piirtyy taivaan halki. Kaari koostuu itse asiassa kahdesta toisiaan lähellä olevasta viivasta, jotka aiheuttaa kahden Maata parhaillaan kiertävän Iridium-viestintäsatelliitin antenneista heijastuva auringonvalo. Huolimatta tämänhetkisestä tyhjyydestä, tämä kuiva ja karu alue Chilen Atacaman autiomaassa kuhisee pian toimintaa. Alue on valittu CTA-järjestelmän (Cherenkov Telescope Array) eteläisen osan sijaintipaikaksi. CTA on huomionarvoinen, 99 antennista koostuu järjestelmä, joka tulee katsomaan tätä uskomatonta taivasta etsien korkeaenergistä gammasäteilyä. Gammasäteily on erään tyyppistä sähkömagneettista säteilyä, jota maailmankaikkeuden kuumimmat ja voimakkaimmat kohteet – supermassiiviset mustat aukot, supernovat ja mahdollisesti itse alkuräjähdyksen jäänteet - lähettävät. Maan ilmakehä kuitenkin estää gammasäteiden pääsyn maanpinnalle, joten näiden säteiden suoran etsimisen sijaan CTA havaitsee jotakin, joka tunnetaan Tšerenkovin säteilynä – haamumaisia sinisiä valonvälähdyksiä, ...

potw1901-fi — Viikon kuva

Kaunottaren muotokuva

7. tammikuuta 2019: Neitsyen tähdistön rinnusta vasten painautuu kaunis kosminen jalokivi – galaksi Messier 61. Kimalteleva spiraaligalaksin kiekko näkyy suoraan Maata kohti, sallien meille hengästyttävän näkymän sen rakenteeseen. Sen monimutkaisten spiraalihaarojen kaasua ja pölyä pilkuttavat miljardit tähdet. Tämä galaksi on vilkkaan toiminnan keskus suuren tähtienmuodostusnopeutensa takia ja kätkiessään ytimeensä sekä massiivisen tähtijoukon että supermassiivisen mustan aukon. Messier 61 on suurimpia jäseniä Neitsyen galaksijoukossa, joka koostuu yli tuhannesta galaksista ja sijaitsee Neitsyen superjoukon keskellä, johon meidän Linnunratamme myös kuuluu. Tämä häikäisevä kaunotar havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 1779 ja se on pitänyt tähtitieteilijöiden huomion hallussaan siitä asti. Kuvassa näkyy kunnioitusta herättävä M61 koko komeudessaan, taustanaan pimeä, galaksien pilkuttama taivas, 50 miljoonan valovuoden etäisyydestä huolimatta. Kuva otettiin osana ESO:n Kosmiset jalokivet -ohjelmaa (Cosmic Gems Programme), joka on aloite kuvien tuottamiseen kiinnostavista, kiehtovista tai visuaalisesti puoleensavetävistä kohteista koulutus- ja tiedotustarkoituksiin ESO:n teleskooppeja käyttäen. Ohjelma hyödyntää teleskooppien havaintoaikaa, jota ei voida käyttää tiedehavaintoihin. Sen varalta, että kerätty havaintoaineisto ...

potw1853-fi — Viikon kuva

31. joulukuuta 2018: Tämän panoraaman Chilen Atacaman autiomaassa sijaitsevan ESO:n Paranalin observatorion ympärillä olevista maisemista otti ESO:n Valokuvalähettiläs Petr Horálek. Iltaruskon aikana otettu kuva näyttää hetken juuri auringonlaskun jälkeen, kun taivas maalautuu kauniilla keltaisen, oranssin, punaisen ja jopa sinipurppuran väreillä, ja sen alapuolisen autiomaan punaiset sävyt vahvistuvat pehmeän valon ansiosta. Tämä hetki päivästä tunnetaan iltahämäränä, mutta siihen viitataan myös nimellä sininen hetki (johtuen taivaan väristä). Valon ainutlaatuinen ja eteerinen laatu sinisen hetken aikana on myös ansainnut sille lempinimen "ihana valo" taiteilijoiden ja valokuvaajien keskuudessa. Planeetta Venus erottuu vaaleanpunaista taivasta vasten aivan kuvan keskellä, kun taas VLT-teleskooppi (Very Large Telescope) lepää oikealla olevan vuoren, Cerro Paranalin, huipulla. Andromedan galaksi on heikosti näkyvissä neljän 8.2 metrin VLT:n Yksikköteleskoopin oikealla puolella, ja tunnistettavissa ikonisesta ovaalista muodostaan. Andromeda on pohjoisen taivaan kohde, vain juuri ja juuri näkyvissä Paranalin teleskooppien suuntausturvarajojen yläpuolella.

potw1852-fi — Viikon kuva

Kasvotusten Kuun kanssa

24. joulukuuta 2018: Harvat ovat voineet nähdä Kuun niin monumentaalisen teleskoopin läpi kuin ESO:n VLT-teleskooppi (Very Large Telescope). Tähtitieteilijät Paranalin observatoriolla Chilessä nauttivat vastikään tällaisesta ainutlaatuisesta tilaisuudesta, kun yksi teleskoopin instrumenteista, VIMOS (VIsible Multi-Object Spectrograph), poistettiin käytöstä tilan vapauttamiseksi UT3-teleskoopilla tulevalle CRIRES+ -projektille (the CRyogenic InfraRed Echelle Spectrograph Upgrade Project). VIMOS oli hämmästyttävän tuottelias; spektrografi tutki tuhansia kaukisia galakseja nähtyinä aikakaudelta, jolloin Maailmankaikkeuden ikä oli vain kolmasosa nykyisestä, ja kartoitti niiden jakaumaa ja ominaisuuksia. VLT:n käyttämät herkät instrumentit, VIMOS mukaan luettuna, on suunniteltu kuvaamaan himmeitä, miljardien valovuosien päässä olevia kohteita, ja siksi lähellä olevat kirkkaat kohteet, kuten meidän planeettamme kuu, helposti kyllästävät ne täysin liiallisella valon määrällä. Kun VIMOS poistettiin käytöstä 16 palvelusvuoden jälkeen, Paranalilla majailevat tähtitieteilijät hyödynsivät epätavallista tilaisuutta teleskoopin polttopisteen käyttämiseen ilman siihen kiinnitettyä instrumenttia. Syvälle avaruuteen katsomisen sijaan he kohdistivat ja tarkensivat UT3:n, yhden VLT:n Yksikköteleskoopeista – VLT:llä on niitä neljä, ja jokaisessa halkaisijaltaan 8.2 metrin peili – kohti Kuuta. ...

potw1851-fi — Viikon kuva

Juhlakauden toivotukset Euroopan eteläiseltä observatoriolta!

17. joulukuuta 2018: Näin vuoden 2018 lähestyessä loppuaan lähetämme teille parhaimmat toivotuksemme! Oikein iloista loppuvuotta ja hedelmällistä vuoden 2019 alkua koko Euroopan eteläisen observatorion puolesta. Linkki: Joulukortti 2018

potw1850a-fi — Viikon kuva

ESO:n R Aquarii –viikko: tutkimassa alituisesti muuttuvaa R Aquarii-tähteä

10. joulukuuta 2018

potw1849-fi — Viikon kuva

Komeetan kaltaiset tähdet

3. joulukuuta 2018: Tämä loistelias Viikon kuva tuotettiin Chilessä sijaitsevan ALMA:n (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array) havaintoaineistosta yhdistettynä NASA/ESA Hubble-avaruusteleskoopin havaintoihin. Se näyttää Westerlund 1 –nimellä tunnetun tähtijoukon, joka on eräs Linnunradan massiivisimmista nuorista tähtijoukon. Se näyttää myös kiinnostavasti komeettamaiset ”ainepyrstöt”, jotka kurottavat poispäin eräistä Westerlund 1:n jättiläistähdistä. Tämänkaltaiset pyrstöt muodostuvat joukon tähtiasukeista huokuvista voimakkaista, armottomista tuulista, jotka puhaltavat ainetta ulospäin. Ilmiö on hyvin samankaltainen kuin komeettojen kuuluisien, kauniiden pyrstöjen syntymisprosessi. Aurinkokunnassa komeettojen pyrstöjä venyttää poispäin niiden emokomeetan ytimestä Auringosta virtaava hiukkastuuli. Sen seurauksena komeettojen pyrstöt osoittavat aina poispäin Auringosta. Samankaltaisesti tässä kuvassa näkyvien valtavien punaisten tähtien pyrstöt osoittavat poispäin joukon keskustasta, luultavasti Westerlund 1:n keskuksessa majailevien satojen kuumien ja massiivisten tähtien tuottamien voimakkaiden joukon tuulien seurauksena. Nämä massiiviset rakenteet ulottuvat valtavien etäisyyksien yli ja näyttävät dramaattisen vaikutuksen joka ympäristöllä voi olla tähtien muodostumiseen ja niiden kehittymiseen. Nämä komeettojen kaltaiset pyrstöt havaittiin ALMA:n Westerlund 1:een keskittyneessä tutkimuksessa, joka tähtäsi joukon muodostavien tähtien tutkimiseen, ja ...

potw1848-fi — Viikon kuva

ELT:n Teknisen laitoksen rakentamista Paranalilla

26. marraskuuta 2018: Tämä valokuva näyttää ESO:n ELT-teleskoopin (Extremely Large Telescope) Teknisen laitoksen tulevan sijaintipaikan – ja sen rakentaminen on jo hyvässä vauhdissa! ESO:n Paranalin observatoriolla Chilen Atacaman autiomaassa sijaitseva laitos toimii Cerro Armazonesilta majapaikan saavan ELT:n huoltokeskuksena. ESO:n VLT-teleskoopin (Very Large Telescope) nähdään kohoavan korkealla Cerro Paranalin huipulla rakennustyömaan takana. ELT:n 39 metrin pääpeili rakentuu 798 kuusikulmaisesta palasesta ja sitä kontrolloi hyvin korkean tarkkuuden antureista koostuva järjestelmä. Tämä aktiivisena optiikkana tunnettu teknologia mahdollistaa sen, että teleskooppi voi jatkuvasti säätää jokaista yksittäistä palasta huomioimaan lämpötilasta, painovoimasta ja tuulen aiheuttamasta paineesta johtuvia häiriöitä pitääkseen peilin täydellisesti muodossaan, sallien optimaaliset havainnot. Säilyttääkseen huippuluokan laatutason, valtava peili täytyy säännöllisesti kuoria, pestä ja päällystää uudelleen. Koska jokainen yksittäisistä palasista täytyy päällystää uudelleen noin 1.5 vuoden välein, ELT pidetään toiminnassa siten, että joka päivä pari palasta poistetaan, päällystetään uudelleen, ja laitetaan takaisin paikalleen. ELT:n Tekninen laitos suorittaa nämä huoltotehtävät, kuin myös toisen ja kolmannen apupeilin päällystyksen ja lukuisten ...

potw1847-fi — Viikon kuva

Ruusuke VLT:lle

19. marraskuuta 2018: Tämä värikäs kuva näyttää osan Rosette-sumua (suom.huom.: rosette = ruusuke) Yksisarvisen (Monoceros) tähdistössä. Se on emissiosumu, joka koostuu kaasupilvistä, jotka niiden sisällä olevista tähdistä tuleva säteily saa hehkumaan. Rosette-sumu on melko tyypillinen esimerkki emissiosumusta – mutta tyypillinen ei tarkoita samaa kuin tylsä! Sumut kuuluvat kaukana olevista taivaallisista kohteista kauneimpien joukkoon, ja tähtitieteellisten teleskooppien ottamissa kuvissa ne näyttäytyvät usein upeina, kuten tässä nähdään. Tällaisissa sumuissa kaasu ja pöly yhdistyvät tuottaakseen uuden tähtisukupolven. Aluksi nämä vastikään muodostuneet tähdet ovat verhoutuneet ne synnyttäneeseen pölypilveen, eikä niitä kyetä näkemään näkyvän valon alueella. Jonkin ajan kuluttua ne puhaltavat pois tiheämmän aineen ja niiden voimakas säteily syöksyy ionisoimaan ympäröivän kaasun, saaden sen loistamaan kirkkaasti. Nämä elementit ovat kaikki läsnä tässä kuvassa – hehkuvan kaasun ja pimeän pölyn sekoitus on tähtien säteilyn ansiosta muovautunut monimutkaisiksi kuvioiksi taivaalle, kuin savu tulen ympärillä. Kyseinen kuva on otettu Chilen Atacaman autiomaan karussa ympäristössä sijaitsevan ESO:n VLT-teleskoopin (Very Large Telescope) FORS ...

potw1846a-fi — Viikon kuva

Hämmästyttävä intervallikuvasarja eksoplaneetasta

12. marraskuuta 2018: ESO:n VLT-teleskooppi (Very Large Telescope) on kuvannut ennennäkemättömän kuvasarjan, joka näyttää Beta Pictoris b -eksoplaneetan radan emotähtensä ympäri. Tämä nuori, massiivinen eksoplaneetta löydettiin alun perin vuonna 2008 käyttäen VLT:n NACO-havaintolaitetta. Sama tiederyhmä seurasi sittemmin tätä eksoplaneettaa vuoden 2014 lopulta vuoden 2016 loppuun käyttäen toista VLT:n havaintolaitetta, SPHERE:ä (Spectro-Polarimetric High-contrast Exoplanet REsearch). Beta Pictoris b siirtyi sitten niin lähelle tähden valokehää, että yksikään havaintolaite ei kyennyt erottamaan niitä toisistaan. Melkein kaksi vuotta myöhemmin, näennäisesti sulauduttuaan tähden kuvajaiseen, Beta Pictoris b putkahti uudelleen näkyviin. SPHERE kuvasi jälleen uuden ilmestymisen. Koko tästä sarjasta kuvia, joista Beta Pictoris -tähden loiste on varjostettu pois, on luotu hämmästyttävä ja ainutlaatuinen intervallikuvasarja Beta Pictoris b:n pitkäjaksoisesta kiertoradasta. SPHERE sai Beta Pictoris b:n näkyviinsä katsomalla sitä suoraan, eikä päättelemällä epäsuorasti sen olemassaolon. Suurin osa tunnetuista eksoplaneetoista on löydetty käyttäen epäsuoria menetelmiä – havaiten, miten ne vaikuttavat tähden sijaintiin tai kirkkauteen. ESO:n SPHERE on erikoistunut menetelmään, jota kutsutaan suoraksi ...

potw1845-fi — Viikon kuva

Yksinäinen pikku teleskooppi

5. marraskuuta 2018: Tämä aikonaan taivasta kiihkeästi vilkuillut silmä katsoo nyt kaihoisasti taivaita kohti vuoren huipulla sijaitsevasta kodistaan. Se on ESO:n La Sillan observatoriolla Chilen Atacaman autiomaassa sijaitseva, jo eläkkeellä oleva SEST-teleskooppi (Swedish-ESO Submillimetre Telescope, tai lyhyemmin SEST). SEST poistettiin käytöstä 2003 tilan tekemiseksi APEX-teleskoopille (Atacama Pathfinder Experiment telescope) ja ALMA-antennijärjestelmälle (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array), jotka kumpikin sijaitsevat Chajnantorin ylätasangolla Chilen Atacaman alueella (kuten niiden nimetkin vihjaavat). Aikoinaan SEST oli eteläisen pallonpuoliskon suurin alimillimetrialueen teleskooppi; se eritoten mullisti Linnunradan kylmimpien alueiden tutkimuksen, joissa tähdet ovat juuri alkamassa muodostua kosmisesta kaasusta ja pölystä. Linnunradan kirkas juova nousee SEST:in yläpuolelle tässä kuvassa. Tämän valouoman sisällä voidaan nähdä, runollisesti, joitain niistä valtavista tähtien muodostumisalueista, joita teleskooppi auttoi meitä ymmärtämään. Itse asiassa tässä yksittäisessä kuvassa voidaan nähdä lähes koko tästä sijainnista käsin näkyvissä oleva Linnunrata – osa siitä yläpuolisella taivaalla, ja osa heijastuen teleskoopin lautasantennin kiiltävästä pinnasta. Tämä tyrmäävä kuva sisältää niin paljon kauniita yötaivaan kohteita, että ...

potw1844-fi — Viikon kuva

Äärimmäisen suurta tähtitiedettä

29. lokakuuta 2018: Alkamassa on äärimmäisen suurien teleskooppien aika – mullistaen sen, mitä tiedämme maailmankaikkeudesta. ESO:n ELT-teleskooppi (Extremely Large Telescope) on rakenteilla kaukaisessa Chilen Atacaman autiomaassa. Tämä uraauurtava teleskooppi kerää yksinään enemmän valoa kuin yli 200 NASA:n ja ESA:n Hubble-avaruustelesooppia. Kuten nimi jo vihjaa, tällaiset teleskoopit ovat todella valtavia. Suurimmat ESO:n havaintopaikoilla toiminnassa olevista pääpeileistä – joiden avulla teleskooppi kerää valoa – ovat VLT-teleskoopin (Very Large Telescope) neljän Yksikköteleskoopin 8.2 metriä halkaisijaltaan olevat peilit. ELT tulee jättämään jo nyt hyvin vaikuttavan kokoisen VLT:n toiseksi peilillään, joka on 39 metriä halkaisijaltaan! Tuon kokoisen, yksittäisen, tiedelaatuisen peilin tekeminen ei kuitenkaan ole yksinkertaisesti mahdollista – ELT:n pääpeili on itse asiassa 798:sta kuusikulmaisesta 1.4 metrin peilistä jaksottaisesti sommiteltu monimutkainen hunajakennon tapainen asetelma. Sopivan paikan löytäminen tällaiselle rakennelmalle ei myöskään ollut helppo tehtävä. Sen lisäksi että se tarvitsee kuivat ja valosaasteesta vapaat korkealla sijaitsevat olosuhteet, ELT tarvitsi myös valtavan alueen, jolle levittää perustansa. Koska tällaista paikkaa ei ollut ...

potw1843-fi — Viikon kuva

Pilvenhattarat parveilevat paikallisen supermassiivisen mustan aukkomme ympärillä

22. lokakuuta 2018: Tämä kuva ALMA-havaintojärjestelmältä (Atacama Large Millimeter/submillimeter Array) näyttää Linnunradan keskustassa piileksivää supermassiivista mustaa aukkoa, Sagittarius A*:ta ympäröivän alueen – korostettuna kuvassa pienellä ympyrällä. Uudet tutkimukset ovat paljastaneet kiinnostavia todisteita suurella nopeudella mustaa aukkoa kiertävästä tähtienvälisestä kaasusta ja pölystä. Nyt tunnistetut, runsaasti molekulaarista vetyä sisältävät kaasupilvet tunnetaan molekulaarisina pilvenhattaroina ja niitä ei oltu koskaan aikaisemmin yksiselitteisesti havaittu. Tämä kuva näyttää itse asiassa hiilimonoksidimolekyylien jakauman, joka on pilvien toiseksi runsain molekulaarinen komponentti. Pilvenhattarat sijaitsevat 26 000 valovuoden päässä meistä, kiertäen mustaa aukkoa suurella nopeudella, ja suhteellisen lähellä sitä, vain noin yhden valovuoden etäisyydellä. ALMA:n suuri erotuskyky antoi tutkijoille mahdollisuuden havaita nämä pilviaihiot, jotka ovat galaksimme keskusta kiertävien, jo aiemmin olemassa olevien massiivisten pilvien tuotosta. Kyseiset pilvet hajosivat vuorovesivoimien vaikutuksesta sekä tiheiksi palasiksi että alemman tiheyden lyhytikäiseksi komponentiksi. Jälkimmäinen tunnistettiin Sagittarius A:n lähettämän synkrotronisäteilyn ansiosta sen jätettyä merkkejä pilviaihioiden väliseen diffuusiin kaasuun. Vaikka molekulaarisen kaasun pilvistä voi muodostua uusia tähtiä, nämä pilviaihiot tuottavat ...

potw1842-fi — Viikon kuva

ESO:n avoimien ovien päivä 2018

15. lokakuuta 2018: Lauantaina 13. lokakuuta 2018 ESO:n Garchingissa, Saksassa sijaitseva päämaja avasi ovensa ESO:n jokavuotisena avoimien ovien päivänä. Yhdessä muiden Garchingin tiedekampuksella sijaitsevien instituuttien kanssa ESO kutsui vierailijat tutustumaan sen toimintaan maailman johtavana maan pinnalta käsin havaitsevan tähtitieteen organisaationa. Tämän vuoden avoimien ovien päivä sisälsi myös tapahtumia ESO Supernova -planetaariossa ja -vierailijakeskuksessa, jotka aukesivat tämän vuoden huhtikuussa. Osallistujat odottivat kärsimättöminä klo 11 tapahtuvaa ovien avautumista, innokkaina kokemaan kaikki tarjolla olleet erilaiset aktiviteetit. 5200 ihmistä tarttui tilaisuuteen saada vastauksia kysymyksiinsä kokeneilta tähtitieteilijöiltä ja kurkistaa tähtitieteen tutkimuksen etulinjan organisaation kulisseihin. Ohjelmaan kuului tieteellisten toimintojen esittelyjä, opastettuja kierroksia, näyttely ESO:n observatorioista, ESO:n tutkijoiden esityksiä ja suora yhteys ESO:n observatorioille Chileen. Jos osallistuit vuoden 2018 avoimien ovien päivään ja otit valokuvia, kutsumme sinut jakamaan ne Flickr-ryhmässä "Your ESO Pictures".

Tulos 321 - 340 / 879

Edellinen Seuraava

Usage of ESO Images, Videos, Web texts and Music

Lähetä meille kommentteja!

Tilaa uutisia ESO:lta omalla kielelläsi

CDN77:n nopeuttamana

Our use of Cookies

We use cookies that are essential for accessing our websites and using our services. We also use cookies to analyse, measure and improve our websites’ performance, to enable content sharing via social media and to display media content hosted on third-party platforms.

You can manage your cookie preferences and find out more by visiting 'Cookie Settings and Policy'.

ESO Cookies Policy

The European Organisation for Astronomical Research in the Southern Hemisphere (ESO) is the pre-eminent intergovernmental science and technology organisation in astronomy. It carries out an ambitious programme focused on the design, construction and operation of powerful ground-based observing facilities for astronomy.

This Cookies Policy is intended to provide clarity by outlining the cookies used on the ESO public websites, their functions, the options you have for controlling them, and the ways you can contact us for additional details.

What are cookies?

Cookies are small pieces of data stored on your device by websites you visit. They serve various purposes, such as remembering login credentials and preferences and enhance your browsing experience.

Categories of cookies we use

Essential cookies (always active): These cookies are strictly necessary for the proper functioning of our website. Without these cookies, the website cannot operate correctly, and certain services, such as logging in or accessing secure areas, may not be available; because they are essential for the website’s operation, they cannot be disabled.

Cookie ID/Name

Description/Purpose

Provider (1^st party or 3^rd party)

Browser session cookie or Stored cookie?

Duration

csrftoken

XSRF protection token. We use this cookie to protect against cross-site request forgery attacks.

1^st party

Stored

1 year

user_privacy

Your privacy choices. We use this cookie to save your privacy preferences.

1^st party

Stored

6 months

_grecaptcha

We use reCAPTCHA to protect our forms against spam and abuse. reCAPTCHA sets a necessary cookie when executed for the purpose of providing its risk analysis. We use www.recaptcha.net instead of www.google.com in order to avoid unnecessary cookies from Google.

3^rd party

Stored

6 months

Functional Cookies: These cookies enhance your browsing experience by enabling additional features and personalization, such as remembering your preferences and settings. While not strictly necessary for the website to function, they improve usability and convenience; these cookies are only placed if you provide your consent.

Cookie ID/Name

Description/Purpose

Provider (1^st party or 3^rd party)

Browser session cookie or Stored cookie?

Duration

Settings

preferred_language

Language settings. We use this cookie to remember your preferred language settings.

1^st party

Stored

1 year

ON | OFF

sessionid

ESO Shop. We use this cookie to store your session information on the ESO Shop. This is just an identifier which is used on the server in order to allow you to purchase items in our shop.

1^st party

Stored

2 weeks

ON | OFF

Analytics cookies: These cookies collect information about how visitors interact with our website, such as which pages are visited most often and how users navigate the site. This data helps us improve website performance, optimize content, and enhance the user experience; these cookies are only placed if you provide your consent. We use the following analytics cookies.

Matomo Cookies:

This website uses Matomo (formerly Piwik), an open source software which enables the statistical analysis of website visits. Matomo uses cookies (text files) which are saved on your computer and which allow us to analyze how you use our website. The website user information generated by the cookies will only be saved on the servers of our IT Department. We use this information to analyze www.eso.org visits and to prepare reports on website activities. These data will not be disclosed to third parties.

On behalf of ESO, Matomo will use this information for the purpose of evaluating your use of the website, compiling reports on website activity and providing other services relating to website activity and internet usage.

ON | OFF

Matomo cookies settings:

Cookie ID/Name

Description/Purpose

Provider (1^st party or 3^rd party)

Browser session cookie or Stored cookie?

Duration

Settings

_pk_id

Stores a unique visitor ID.

1^st party

Stored

13 months

_pk_ses

Session cookie temporarily stores data for the visit.

1^st party

Stored

30 minutes

_pk_ref

Stores attribution information (the referrer that brought the visitor to the website).

1^st party

Stored

6 months

_pk_testcookie

Temporary cookie to check if a visitor’s browser supports cookies (set in Internet Explorer only).

1^st party

Stored

Temporary cookie that expires almost immediately after being set.

Additional Third-party cookies on ESO websites: some of our pages display content from external providers, e.g. YouTube.

Such third-party services are outside of ESO control and may, at any time, change their terms of service, use of cookies, etc.

YouTube: Some videos on the ESO website are embedded from ESO’s official YouTube channel. We have enabled YouTube’s privacy-enhanced mode, meaning that no cookies are set unless the user actively clicks on the video to play it. Additionally, in this mode, YouTube does not store any personally identifiable cookie data for embedded video playbacks. For more details, please refer to YouTube’s embedding videos information page.

Cookies can also be classified based on the following elements.

Regarding the domain, there are:

First-party cookies, set by the website you are currently visiting. They are stored by the same domain that you are browsing and are used to enhance your experience on that site;
Third-party cookies, set by a domain other than the one you are currently visiting.

As for their duration, cookies can be:

Browser-session cookies, which are deleted when the user closes the browser;
Stored cookies, which stay on the user's device for a predetermined period of time.

How to manage cookies

Cookie settings: You can modify your cookie choices for the ESO webpages at any time by clicking on the link Cookie settings at the bottom of any page.

In your browser: If you wish to delete cookies or instruct your browser to delete or block cookies by default, please visit the help pages of your browser:

Brave

Please be aware that if you delete or decline cookies, certain functionalities of our website may be not be available and your browsing experience may be affected.

You can set most browsers to prevent any cookies being placed on your device, but you may then have to manually adjust some preferences every time you visit a site/page. And some services and functionalities may not work properly at all (e.g. profile logging-in, shop check out).

Updates to the ESO Cookies Policy

The ESO Cookies Policy may be subject to future updates, which will be made available on this page.

Additional information

For any queries related to cookies, please contact: pdprATesoDOTorg.

As ESO public webpages are managed by our Department of Communication, your questions will be dealt with the support of the said Department.