Tiedote

ALMA juhlistaa kymmenvuotisia tieteellisiä havaintojaan

1. lokakuuta 2021

Kymmenen vuotta sitten Atacama Large millimetre/Submillimetre Array (ALMA) avattiin virallisesti tähtitieteilijöille. ALMA on kansainvälinen observatorio, jossa ESO on mukana yhteistyökumppanina. Tapahtumaa juhlistettiin 3.10.2011 ensimmäisellä julkaistulla kuvalla toisiinsa törmäävistä Antennigalakseista, joka esitteli ALMAn havaintopotentiaalia ja oli alkuna tähtitieteen menestyksekkääseen vuosikymmeneen.

Kun Chajnantorin tasangolla Pohjois-Chilessä 5000 metrin korkeudessa sijaitseva ALMA aloitti toimintansa ensimmäisen kerran tieteellisiä havaintoja varten, se toimi vain kolmanneksella 66 liikuteltavasta antennistaan. ALMA sai kuitenkin yli 900 havaintoaikahakemusta, joista noin 100 valittiin. Tämä osoitti, kuinka innoissaan tiedeyhteisö oli tästä uudesta havaintolaitteesta. Viime vuosikymmenen aikana ALMAn kysyntä on edelleen ollut suurta tähtitieteilijöiden joukossa ympäri maailmaa. Havaintoaikahakemusten määrä ylittää yhä paljon käytettävissä olevan ajan, ja monia mielenkiintoisia ja uusia hankkeita ehdotetaan vuosittain.

ALMA-antennit levittäytyvät jopa 16 kilometrin etäisyyksille toisistaan, ja ne toimivat yhdessä yhtenä havaintolaitteena, joka havaitsee universumia millimetrin ja alimillimetrin sähkömagneettisen säteilyn aallonpituuksilla. Nämä aallonpituudet ovat likimäärin tuhat kertaa pitempiä kuin näkyvän valon aallonpituudet. Näitä pitkiä aallonpituuksia lähettävät jotkin avaruudessa olevat hyvin kylmät kohteet, kuten kosmisen pölyn ja kaasun tiheät pilvet, joista tähdet ja planeetat muodostuvat, sekä hyvin kaukaiset varhaisen maailmankaikkeuden kohteet. Interferometrian avulla ALMAn suurin erotuskyky on parempi kuin NASA/ESA Hubble -avaruusteleskoopilla, joka operoi näkyvillä aallonpituuksilla. Jopa 10 toimintavuoden jälkeenkin ALMA on edelleen suurin ja tehokkain millimetrin ja alimillimetrin alueella toimiva havaintolaite.

Ensimmäisen vuosikymmenen aikana ALMA:a ovat käyttäneet tähtitieteilijät eri puolilta maapalloa tehden useita merkittäviä tähtitieteellisiä läpimurtoja. ALMA on tähän mennessä kerännyt dataa lähes 2500 tieteelliseen artikkeliin, joista noin puolessa on käytetty eurooppalaisille myönnettyä ALMA-havaintoaikaa. Löytöjen kohokohtia ovat nuoren HL Tauri-tähden  ympärillä olevan planetaarisen kiekon havainnot, jotka mullistivat käsityksemme siitä, miten planeetat muodostuvat, Einsteinin-renkaan kuvat, jotka mahdollistavat tarkimmat näkymät tähtien muodostumiseen kaukaisessa universumissa, ja monimutkaisten orgaanisten molekyylien havaitseminen juuri syntymässä olevassa tähtijärjestelmässä. Lisäksi ALMA oli yksi kahdeksasta maanpäälisestä teleskoopista, joita käytettiin osana Event Horizon Telescope-yhteistyötä, jossa saatiin muodostettua ensimmäinen kuva mustasta aukosta, M87-galaksin ytimessä olevasta supermassiivisesta kohteesta.

ALMA on todellakin globaali tähtitieteen havaintoyksikkö. Toiminnassa mukana ovat Eurooppa (ESO), Pohjois-Amerikka (National Radio Astronomy Observatory [NRAO]) ja Itä-Aasia (National Astronomical Observatory of Japan [NAOJ]) yhteistyössä Chilen kanssa. ESO on rahoittanut noin kolmanneksen hankkeen rakennus- ja käyttöbudjetista. ESO rakensi yhdessä teollisuuskumppaneiden kanssa 25 antennia, kaksi erityistä kuljetusajoneuvoa, jotka voivat siirtää Chajnantorin tasangolla sijaitsevia antenneja, sekä kolme vastaanotinkaistaa.Tämän lisäksi Euroopassa rakennetaan parhaillaan uusia vastaanottimia [1]. ESO on myös Euroopan ALMA-aluekeskuksen kotipaikka, joka mahdollista ALMA-hankkeen ja eurooppalaisen tiedeyhteisön välisen yhteydenpidon.

Lisähuomiot

[1] Jokainen ALMA-antenni toimii tällä hetkellä vastaanottimilla, jotka vastaanottavat sähkömagneettista säteilyä kahdeksalla aallonpituuskaistalla, jotka ulottuvat taajuuskaista 3:sta (band 3) eli 3,6 mm:n aallonpituuksilta taajuuskaista 10:een (band 10), joka päättyy 0,3 mm:in allopituuteen. Taajuuskaista 1 (band 1) (joka kattaa 6—8,5 millimetrin aallonpituudet) on pian täysin toiminnassa, ja tulevaisuudessa toimintoihin lisätään vielä taajuuskaista 2 (band 2) (joka kattaa 3,3—4,5 millimetriä).

Lisätietoja

ALMA on ESO:n (edustaen sen jäsenmaita), NSF:n (Yhdysvallat) ja NINS:n (Japani) kumppanuus yhdessä NRC:n (Kanada), MESTin ja ASIAn (Taiwan) sekä KASIn (Korean tasavalta) kanssa yhteistyössä Chilen tasavallan kanssa. Yhteistä ALMA-observatoriota hallinnoivat ESO, AUI/NRAO ja NAOJ.

 

Yhteystiedot

Ciska Kemper
European ALMA Programme Scientist
European Southern Observatory
Garching bei München, Saksa
Puh.: +49(0)89-3200-6447
S-posti: Francisca.Kemper@eso.org

Leonardo Testi
European Operations Manager of ALMA
European Southern Observatory
Garching bei München, Saksa
Puh.: +49 89 3200 6541
S-posti: ltesti@eso.org

Bárbara Ferreira
ESO Media Manager
Garching bei München, Saksa
Puh.: +49 89 3200 6670
S-posti: press@eso.org

Tiedotteesta

Tunnistus:ann21013

Kuvat

Eyes on the Skies
Eyes on the Skies
Englanniksi
Antennae Galaxies composite of ALMA and Hubble observations
Antennae Galaxies composite of ALMA and Hubble observations
Englanniksi
ALMA view of the antennae galaxies
ALMA view of the antennae galaxies
Englanniksi