Lehdistötiedotteet 2016

10. helmikuuta 2016: Hiljattain muodostunut tähti valaisee ympäröiviä kosmisia pilviä tässä uudessa kuvassa Chilessä sijaitsevalta ESO:n La Sillan observatoriolta. Tähteä HD 97300 ympäröivien laajojen pilvien tomuhiukkaset hajottavat sen valoa, samoin kuin auton valot ympäröivässä sumussa, ja saavat aikaan heijastussumun IC 2631. Vaikka HD 97300 on tällä hetkellä valokeilassa, juurikin sen niin näyttäväksi saava tomu kuuluttaa uusien, mahdollisesti näyttämön valtaavien, tulevien tähtien syntymää.

3. helmikuuta 2016: Tähtitieteilijät ovat käyttäneet ALMA- ja IRAM-teleskooppeja ensimmäiseen nuorta tähteä kiertävän planeettoja muodostavan kiekon ulko-osien suurten tomuhiukkasten lämpötilan suoraan mittaukseen. Käyttämällä uutta tekniikkaa Lentäväksi lautaseksi kutsutun kohteen havaintoihin he havaitsivat, että hiukkaset ovat paljon odotettua kylmempiä: –266 astetta Celsiusta. Tämä yllättävä tulos antaa ymmärtää, että näiden kiekkojen malleja saatetaan joutua muokkaamaan.

27. tammikuuta 2016: Monet galaksit ovat täpötäynnä tomua siinä missä toisissa on satunnaisia tummia läpinäkymättömän kosmisen noen rantuja, jotka kiemurtelevat niiden kaasun ja tähtien lomassa. Tämän uuden, Chilessä sijaitsevan ESO:n VST-teleskoopin OmegaCAM-kameran ottaman kuvan kohde on kuitenkin epätavallinen. Kyseessä on pieni IC 1613 -niminen galaksi, joka on todellinen siisteysintoilija! IC 1613 käsittää hyvin vähän komista tomua, minkä ansiosta tähtitieteilijät voivat tutkia sen sisältöä hyvin tarkasti. Kyse ei ole vain ulkonäöstä. Galaksin siisteys on välttämätöntä ymmärtämyksellemme meitä ympäröivästä maailmankaikkeudesta.

15. tammikuuta 2016: Maailmankaikkeuden tunnetuista galakseista kirkkain — kvasaari W2246-0526, joka nähdään sellaisena kuin se oli maailmankaikkeuden ollessa vain 10% nykyisestä iästään —on niin myrskyisä, että se on sinkoamassa ulos koko tähtiä muodostavan kaasun varantoaan ALMA-teleskoopin (Atacama Large Millimetre/submillimetre Array) uusien havaintojen mukaan.

13. tammikuuta 2016: Mustiin aukkoihin zoomaus on ESO:n VLT-teleskooppiin Chilessä vast'ikään asennetun GRAVITY-havaintolaitteen päätehtävä. Sen ensimmäisten havaintojen aikana GRAVITY yhdisti onnistuneesti tähden valoa käyttäen kaikkia neljää aputeleskooppia. GRAVITY:n suunnitelleen ja rakentaneen, Garchingissa toimivan Max-Planck-Institut für extraterrestrische Physik -tutkimuslaitoksen johtama suuri eurooppalainen tähtitieteilijä- ja insinööriryhmä on innoissaan sen suorituskyvystä. Näiden alustavien testien aikana havaintolaite on jo saavuttanut joukon merkittäviä ykköstiloja. Kyseessä on tähän mennessä asennetuista tehokkain VLT-interferometrin havaintolaite.