Tiedotteet 2017

6. lokakuuta 2017: ESO on ilmoittanut tukensa EOSC-ilmoitukselle ja sanovansa tukevansa European Open Science Cloud (EOSC) aloitetta vapaan pääsyn tieteelliseen dataan. EOSC on jännittävä Euroopan kommission aloite, missä luotettavan avoimen datan saatavuus tunnustetaan nykypäivän tieteellisessä tutkimuksessa. Kirjeessään Euroopan tutkimus- ja innovaatiokomissaarille Carlos Moedasille ja EC tutkimus- ja innovaatio yleisjohtajalle Robert-Jan Smitsille ESO:n pääjohtaja Xavier Barcons tarjosi ESO:n kokemuksen käyttämistä osana EOSC toteuttamista ja erityisesti auttaakseen arkistodatan hoitamista, jotta tulevaisuuden tieteelliset löydöt saadaan tehtyä. EOSC:n tähtäimenä on kehittää ja tukea sellaisia muutoksia, jotka kiihdyttävät siirtymistä kohti yhä avoimempaa tiedettä ja avoimia innovaatioita poistamalla tutkimusaineiston uudelleenkäytön rajoja ja menetelmiä. Äärimmäisenä tavoitteena on globaali ja avoin ympäristö, mikä toimii hyvin määritellyissä ja luotettavissa puitteissa ja missä tutkijat, innovaattorit, yhtiöt ja kansalaiset voivat julkaista, löytää ja uudelleenkäyttää toistensa tutkimusdataa ja -työkaluja innovointi- ja koulutustarkoituksissa. Tähtitiede on jo pitkään ollut tarjoamassa hyvin hallittua ja hoidettua avointa dataa. ESO:lla itsellään on pitkä perinne tällä alueella ja se on edesauttanut ...

4. lokakuuta 2017: ESO ja kansainvälisten instituutioiden konsortio [1] ovat allekirjoittaneet sopimuksen, minkä mukaan suunniteltu BlackGEM teleskooppien verkosto tullaan sijoittamaan ESO:n La Sillan observatoriolle Chileen. BlackGEM tulee edesauttamaan mustien aukkojen ja neutronitähtien sulautumisten tutkimuksessa, sekä sopimus ESO:n kanssa takaa sen, että tämä jännittävä teleskooppien verkosto hyötyy yhdestä maailman parhaista havaintopaikoista maailmassa. BlackGEM-verkosto on aluksi kolmen teleskoopin yhteenliittymä, mikä myöhemmin mahdollisesti täydentyy viiteentoista teleskooppiin. Se on suunniteltu toimivan havaitsevan tähtitieteen eturintamassa. Se liittyy osaksi Universumin voimakkaimpien ja dramaattisimpien tapahtumien tutkimusta eli neutronitähtien ja mustien aukkojen tutkimusta. BlackGEM tarkastelee näitä tapahtumia näkyvän valon alueella seuraten erityisten gravitaatioaaltojen havaintoja, mitkä aiheutuvat näiden eksoottisten kohteiden sulautumisista. Gravitaatioaallot itsessään ovat avaruusajan kudelman aaltoja, joita on jo nähty uuden sukupolven gravitaatioaalto havaintolaitteilla, kuten Advanced LIGO:lla ja Advanced Virgo:lla. BlackGEM:in havaitsema ohimenevä valohavainto osoittaa näiden gravitaatioaaltojen lähteen sijaintipaikan, jotta suuremmat teleskoopit pystyvät tekemään nopeasti tarkempia havaintoja ja antavat ennennäkömättömiä näkymiä maailmankaikkeuden äärimmäisiin tapahtumiin. BlackGEM-verkosto teleskooppi toimii myös hyvin tehokkaana taivaan ...

4. lokakuuta 2017: Arvostetun Euroopan Unionin nuorten tutkijoiden kilpailun (EUCYS) voittajat on nyt julkistettu. Syyskuun 22-27.2017 146 nuorta tutkijaa kokoontuivat Tallinnaan Viroon 40:stä eri maasta kilpailun tilaisuuteen. Kahdeksasta suuresta eurooppalaisesta hallitustenvälisestä tutkimusjärjestöstä muodostuvan EIROforumin jäsenenä ESO lahjoitti erikoispalkinnon parhaalle tähtitieteen ja avaruusfysiikan projektille. Tämän voitti Can Pak (17-vuotias) Turkista hänen projektillaan “Measuring the surface vibration frequency with laser diode”. Hän saa matkan ESO:n toimipisteisiin Chilessä, mukaan lukien vierailun Paranal-observatorioon ja ESO:n tiloihin Santiagossa. Matka tarjoaa ainutlaatuisia näkemyksiä elämästä maailman edistyneimmissä observatorioissa. Matka on kokemus, joka voisi innostaa Can Pakia harjoittamaan tähtitiedettä ja astrofysiikkaa tulevaisuudessa. Palkinnon ojensi EMBL:n kansainvälisten suhteiden johtaja Dr. Silke Schumacher. Varsinaisessa kilpailussa kolme ensimmäistä palkintoa, joista jokainen oli 7000€ myönnettiin seuraavasti: Karina Movsesjan (18) “The role of RAD51 mutations in cancer development”, Adam Jan Alexander Ohnesorge (20) “The forgotten prisoners — Civilian prisoners of the Great War in Corsica” ja Danish Mahmood (14) “W.I.N.I.T.S. (Wireless Interconnected Non-Invasive Triage System)”. Toiset ...

4. lokakuuta 2017: Viimeisin numero ilmaisesta Science in School lehdestä on nyt saatavilla verkossa ja painetussa muodossa. Tämä tieteen opettajille suunnattu eurooppalainen lehti sisältää inspiroivia artikkeleita, hauskoja pelejä ja käytännön opiskelijatöitä jokaisessa numerossa. Sen tavoitteena on tieteen opettamisen edistäminen rohkaisemalla opettajia, tutkijoita ja kaikkia muita tulemaan mukaan Euroopan tiedekasvatuksen pariin. Tämän numeron kohokohtiin kuuluvat: artikkeli, missä korostetaan molybdenumin käytön monipuolisuutta, katsaus evoluutiobiologian kokeeseen ja toinen sarjan artikkeli gravitaatioaalloista. Luokkahuoneissa tapahtuviin käytännön aktiviteetteihin kuuluvat: sen tutkiminen miten hain nahka voi parantaa uninnin energiatehokkuudessa, hiukkaskiihdyttimen tekeminen salaattiastiasta, sekä Kuun etäisyyden mittaaminen radiosignaalien avulla. "Science in School"-lehden julkaisee EIROforum, mikä on kahdeksan Euroopan maan tieteellisten tutkimusorganisaatioiden yhteenliittymä, missä ESO on mukana yhtenä jäsenenä. Lehti käsittelee useiden eri aineiden tieteen opettamista Euroopan eri puolilla korostaen parasta opetusta ja tutkimuksen terävintä kärkeä. Tuleviin numeroihin mukaan tulevia kirjoituksia otetaan erittäin mielellään vastaan sekä erityisiin tieteellisiin aiheisiin perehtyneiltä tutkijoilta, että opettajilta tai muilta tiedeopettajilta, jotka ovat kehittäneet innovatiivisia tapoja tieteen ...

2. lokakuuta 2017: Varmasti suurempi on parempi, kun ajatellaan teleskooppeja, mitkä tutkivat valtavaa Universumia. Mutta itseasiassa ei aina. ALMA on suurin maanpäälinen teleskooppi radioalueen havaitsemiseen, mutta se koostuu 66:sta suhteellisen pienestä liikuteltavasta antennista, mitkä pystyvät kaikki toimimaan yhdessä vastaten yhtä isoa antennia. Tämän yksittäisistä teleskoopeista koostuvan verkoston kuvat ovat samanlaisia, kuin mitä saataisiin yhdellä teleskoopilla, minkä halkaisija olisi jopa 16 kilometriä. ESOcast 130 tarkastelee sitä miksi tähtitieteilijät ovat niin innostuneita käyttämään ALMA:n valtavaa kokoa ja tehokkuutta ja miten sen huipputekniikka auttaa tekemään havaintoja mullistavalla tarkkuudella ja laadulla. Voit liittyä ESOcast:eihin iTunes:ssa, sekä vastaanottaa tulevia jaksoja YouTube:ssa tai seurata meitä Vimeo:ssa. Useita muitakin ESOcast-jaksoja on myös saatavilla. Selvitä miten nähdä ja tehdä teksityksiä ESOcast:eihin useilla eri kielillä, tai käännä tämä :issa.

28. syyskuuta 2017: Lauantaina 21. lokakuuta 2017 Euroopan eteläinen observatorio (ESO) avaa ovensa yleisölle kello 11:00-18:00 (CEST) sen päämajassa Garching bei Münchenissa, Saksassa. Tapahtuma on yksi Garchingin koko tutkimusalueen avointen ovien päivän aktiviteeteista, jolloin useat muutkin instituutit avaavat ovensa yleisölle. ESO löytyy tästä kartatasta sijaintinumerosta 39. Vuoden 2017 ohjelman kohokohtia ovat: Näe ESO:n päärakennukset – liity opastetuille kierroksille innovatiivisesti suunnitellun toimistorakennuksen ja tekniikkarakennuksen läpi. Opi miten ESO tekee keinotekoisia tähtiä, näe miltä ELT-teleskoopin peilien prototyypit näyttävät ja vielä paljon muuta. Tutustu ESO:n Supernova-planetaario ja vierailijakeskus hankkeeseen, mikä on tällä hetkellä rakenteilla. Avautuessaan vuonna 2018 se tulee olemaan suurin kallistettu planetaario Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä. Virtuaali- ja 3D-kierrokset – tule mukaan ESO:n henkeäsalpaaville matkoille eri paikkoihin ja tutustu mullistaviin instrumentteihin. Suora yhteys Paranaliin ja ALMA:an – koe suora yhteys teleskooppeihimme Atacaman aavikolla Chilessä. Ota yhteys ESO:n VLT-teleskooppiin Paranalissa ja ALMA:an, suurimpaan toiminnassa olevaan astronomiseen projektiin, mikä koostuu 66:sta 5000 metriä merenpinnan yläpuolella sijaitsevasta antennista ...

26. syyskuuta 2017: 22. numero "Communicating Astronomy with the Public"-lehdestä on nyt saatavilla! Tästä numerosta löydät artikkeleita, missä käsitellään sellaisten paikkojen arvoja ja haasteita, mitä ei yleensä liitetä tieteeseen, kuten kirjastot ja lentokenttien odotustilat. Lehdessä tarkastellaan sitä mitä tämä kaikki merkitsee tieteen popularisoinnille ja laajan yleisön tavoittamisille. Viimeisin numero myös korostaa 3D-tulostusta ja virtuaalitodellisuutta, mitkä tuovat tieteen lähemmäs tähtitieteen tutkimusta. Kaikki tämä ja paljon muuta on mukana tähtitieteen kommunikoinnista kiinnostuneille ilmaisessa vertaisarvioidussa lehdessä. Lataa nyt oma numerosi! Tämä tuote on saatavilla ESO shop:ista.

25. syyskuuta 2017: Ihmissilmä havaitsee valoa sen näkyvällä aallonpituusalueella, mutta se on vain pieni osa maailmankaikkeudesta tulevasta valosta. Se mitä näemme ei aina ole kaikki mitä on olemassa. ESOcast 128 tarkastelee sitä miten tähtitieteilijät katsovat Universumia ja miksi he tarvitsevat ALMA:a, mikä on maailman suurin maanpäälinen radioaaltojen havaitsemislaite. Sen avulla ymmärretään ja tutkitaan alueita, mitkä ovat hyvin pölyisiä ja kaukana Universumissa. Voit liittyä ESOcast:eihin iTunes:ssa, sekä vastaanottaa tulevia jaksoja YouTube:ssa tai seurata meitä Vimeo:ssa. Useita muitakin ESOcast-jaksoja on myös saatavilla. Selvitä miten nähdä ja tehdä teksityksiä ESOcast:eihin useilla eri kielillä, tai käännä tämä :issa.

15. syyskuuta 2017: MATISSE (Multi-AperTure mid-Infrared SpectroScopic Experiment) on läpäissyt alkutestit, mitkä tehtiin Ranskassa Observatoire de la Côte d’Azurissa ja se tullaan siirtämään Chileen liitettäväksi "Very Large Telescope Interferometer" eli VLTI:in ESO:n Paranalin observatoriolla. MATISSE yhdistää neljä valosädekimppua, mikä tarkoittaa sitä että se yhdistää valon neljästä VLTI:n kahdeksasta teleskoopista ja tekee samalla sekä spektroskooppisia havaintoja, että ottaa suoria kuvia. Tämän ansiosta MATISSE ja VLTI toimivat yhdessä samalla tehokkuudella kuin 200 metrin halkaisijan omaava teleskooppi riippuen teleskooppien konfiguraatiosta. Se pystyy tuottamaan hämmästyttävän tarkkoja kuvia. MATISSE havaitsee infrapunavaloa L-kaistalta N-kaistalle, mikä on näkyvän ja mikroaaltoalueen välissä sähkömagneettisessa spektrissä. Instrumentti on suunniteltu kontribuoimaan useilla eri tähtitieteen osa-alueilla. Tärkeimpiä tutkimusalueita ovat nuorten tähtien ympärillä olevat kiekkomaiset rakenteet, missä planeetat syntyvät, tähtien eri elämänvaiheiden tutkimus ja mustien aukkojen ympäristöjen tutkiminen aktiivisissa galaksien ytimissä (AGN).

15. syyskuuta 2017: Vuoden 2017 oivaltavan tähtikuvaajan palkinnot julkistettiin palkintoseremoniassa Royal Observatory Greenwichissä 14. syyskuuta 2017. Voittajakuvat ovat näytteillä observatorion vapaassa julkisessa Astronomy Center galleriassa 16. syyskuuta 2017. ESO on osa tuomaristoa, missä Oana Sandu kasvatus ja julkisen tiedoittamisen osastosta on yhtenä jäsenenä. Koko "vuoden oivaltava tähtikuvaaja"-kilpailun voittaja on Artem Mironov Venäjältä, joka saa £10000 palkinnon. Hänen upea kuvansa värikkäästä kaasu ja pölypilvestä Rho Ophiuchi kaasupilvessä, mikä sijaitsee 400 valovuoden päässä Maasta voitti myös 'Tähdet ja sumut'-luokan. Kaikkien kategorioiden voittajat ovat: Tähdet ja sumut — Valokuvia tähdistä, tähtijoukoista, supernovajäännöksistä ja sumuista Artem Mironov (Venäjä): Rho Ophiuchi Clouds (voittaja ja koko kilpailun voittaja) András Papp (Unkari): One Stellar Day (toinen sija) Andriy Borovkov (Ukraina): NGC 281 Pacman (kunniamaininta) Revontulet — valokuvia revontulista Mikkel Beiter (Tanska): Ghost World (voittaja) Kamil Nureev (Venäjä): In Autumn Dance (toinen sija) Ziyi Ye (Kiina): Aurora Shot from Plane (kunniamaininta) Galaksit — valokuvia galakseista, galaksijoukoista ja assosiaatioista Oleg Bryzgalov (Ukraina): ...

12. syyskuuta 2017: Lähes 300 osallistumista (valokuvia ja aikasarjoja) yli 40:stä maasta osallistui ESO:n tukemaan kilpailuun ja yhdeksän "2017 Photo NightScape Awards"-kilpailun voittajaa on nyt valittu. ESO:n opetus- ja tiedoittamisosaston johtaja Lars Lindberg Christensen oli yksi tuomariston jäsenistä, ketkä valitsivat voittajat. Kilpailun perusti Franck Séguin vuonna 2014 ja sitä pyörittää nykyisin kilpailua tavoittelematon yhdistys Chasseurs de Nuits. Palkintoja jaettiin ensimmäiselle ja toiselle sijalle kolmessa eri kategoriassa: yömaisemat, kaupungissa ja aikasarja. Lisäksi nuorisosarjan palkinto myönnettiin Ranskan alle 17-vuotiaalle kansalaiselle. Yömaisemaluokan ensimmäinen palkinto meni Marcio Cabrallle Braziliasta hänen hämmästyttävästä Linnunradan yökuvastaan, missä lihansyöjäkasvit oli hienosti valaistu etualalla. Hänen palkintonaan on yhden viikon matka Paranalin observatoriolle Pohjois-Chilessä, mikä on myös VLT-kaukoputken sijaintipaikka. Tämän palkinnon myöntää ESO, mikä on "Photo NightScape Awards"-kilpailun tukija. Toinen palkinto tässä luokassa meni Gyorgy Soponyaille Unkarista. Kaupungissa kategorian ensimmäinen palkinto meni Stefan Liebermannille Saksasta ja toisena oli Dario Giannobile Italiasta. Tatiana Kolgunova Thaimaasta voitti aikasarjakuvauksen ensimmäisen palkinnon ja Alex Cherney Australiasta sai ...

1. syyskuuta 2017: ESO:lla on nyt blogi: ESOblog. Projektin tavoitteena on jakaa päivittäin tarinoita maailman tuotteliaimmilta teleskoopeilta. ESO operoi vaikuttavaa teleskooppien kokoelmaa, joissa on useampi tusina erilaisia instrumentteja, jotka suuntaavat tähtitieteen tutkimusta yhä jännittävimpiin löytöihin. Tämän kaiken takana on piilossa uskomattomia tarinoita ihmisistä, teknologiasta ja tutkijoiden tekemästä tieteestä. ESOblog syntyi halusta jakaa lisää kiinnostavia tarinoita ESO:sta ja kertoa myös muista aiheista, kuin mitä uutisissa jo julkaistaan. Blogissa on seuraavat kategoriat: Ihmiset@ESO: lisää ihmisistä, jotka työskentelevät ESO:ssa; Maan päällä: tarinoita ESO:n havaintopaikoista ja yksiköistä; Kirjeitä pääjohtajalta; Suhdetoiminta@ESO: kulissin takana tapahtuvaa ESO:n toimintaa tieteen popularisoinnista; Tieteen kuvat: omituisia tai kiinnostavia tieteen tuloksia yhteisömme välittäminä; Tiede@ESO: ESO:n tutkijoiden tekemää tiedettä; Tähdet@ESO: ESO:n paikoilla vierailevia kuuluisia ihmisiä; Korkean teknologian ESO: ESO:n ja teollisuuden teknologisia saavutuksia. Liity mukaan matkalle tähtiin ESOblog:in kautta.

1. syyskuuta 2017: Uusi tehokas instrumentti nimeltään NIRPS (Near Infra Red Planet Searcher) asennetaan ESO:n 3.6-metrin kaukoputkeen La Sillan observatoriolla Chilessä. Kansainvälisen yhteistyön rakentamana [1] ja Observatoire du Mont-Mégantic (OMM) ryhmän Université de Montréalista, sekä Astronomy Department ryhmän Université de Genèvestä yhdessä vetämänä, NIRPS on erittäin tarkka säteisnopeuden mittaamiseen suunniteltu infrapunaspektrografi. Se on suunniteltu havaitsemaan maankaltaisia kiviplaneettoja viileiden tähtien ympäriltä. Muodollisen sopimuksen NIRPS:in ottamisesta mukaan ESO teleskooppien instrumentteihin allekirjoittivat ESO:n pääjohtaja Tim de Zeeuw, vararehtori Marie-Josée Hébert (Vice-rector for Research, Discovery, Creation and Innovation at the Université de Montréa), sekä vararehtori Michel Oris (Vice-rector at the Université de Genève). NIRPS täydentää HARPS (High Accuracy Radial velocity Planet Searcher) instrumenttia, mikä on parhaillaan kiinnitettynä ESO:n 3.6-metrin teleskooppiin La Sillan observatoriolla Chilessä. HARPS on maailman tuotteliain planeettojen metsästyslaite, mikä käyttää säteisnopeusmenetelmää, ja se on mullistanut käsityksemme exoplaneettojen systeemeistä. NIRPS tulee olemaan HARPS:in “punainen haara”, mikä laajentaa teleskoopin ominaisuuksia infrapuna-alueelle ja mahdollistaa planeettajärjestelmien tutkimisen. ESO tulee ...

31. elokuuta 2017: Euroopan eteläinen observatorio (ESO) on allekirjoittanut kolmen vuoden kumppanuussopimuksen 'Softmachine Immersive Productions GmbH'-yhtiön kanssa teknologia partnerina ESO Supernova planetaario & vierailijakeskuksen kanssa. Softmachine on voittanut palkintoja ja on innovatiivinen animaatiostudio, mikä tekee 360° täyden kuvun sisältöä. Yhtiöllä on yli 10 vuoden kokemus immersiivisestä tarinankerronasta. Softmachine sijaitsee Münchenissä ja se on suurin täydenkuvun materiaalin tuottaja ja jakelija 2D ja 3D immersiiviselle digitaalisten teattereiden, planetaarioiden, tiedekeskusten, huvipuistojen ja VR-laitteiden sisällölle. ESO Supernova -planetaario ja vierailijakeskus on yhteistyöhanke Euroopan eteläisen observatorion (ESO) ja Heidelbergin teoreettisen tutkimuksen tutkimuslaitoksen (HITS) välillä. Rakennuksen lahjoitti saksalainen Klaus Tschira -säätiö ja ESO huolehtii sen toiminnasta. Kumppanuussopimuksen puitteissa ESO:n kanssa Softmachine antaa kolmen vuoden lisenssin menestyksekkään arvioin saaneen "The Secrets of Gravity"-elokuvan esittämiseksi ESO Supernovan aloittaessa toimintansa. Softmachine auttaa myös ESO:a tuomaan mukaan paikallisia kuuluisuuksia avajaisiin ja antaa ESO:n käyttöön opetus- ja mainosmateriaalia tukemaan esitystä. Tämän lisäksi ESO saa esitettäväksi vuoden ajaksi palkitun elokuvan Kaluoka’hina: The Enchanted Reef, mikä ...

24. elokuuta 2017: ESOcastissa 124 ESO:n siirtyvä pääjohtaja Tim de Zeeuw kertoo ajatuksistaan ja käy läpi hänen vuosikymmentään ESO:ssa. Viimeisten kymmenen vuoden aikana ESO on vakiinnuttanut asemansa maailman eturintaman hallitustenvälisenä tähtitieteen organisaationa. Tämän kasvun aikana organisaatioon on tullut mukaan kaksi uutta jäsenmaata, sekä uusia teleskooppeja, instrumentteja ja tutkimuspaikkoja, mitkä ovat johtaneet hämmästyttäviin uusiin löytöihin. Tim de Zeeuw on pääjohtajana ollut merkittävässä roolissa ESO:n kehityksessä, mikä johtaa organisaation kohti uusia aluevaltauksia ja haasteita. Ehkä kaikkein merkittävimpänä hankkeena hänen johtajakautensa aikana ESO:n johtoryhmä on päättänyt 'Extremely Large Telescope'-kaukoputken, eli ELT:n rakentamisesta, mikä toimii paikannäyttäjänä tähtitieteen uudella aikakaudella. Voit liittyä ESOcast:eihin iTunes:ssa, sekä vastaanottaa tulevia jaksoja YouTube:ssa tai seurata meitä Vimeo:ssa. Useita muitakin ESOcast-jaksoja on myös saatavilla. Selvitä miten nähdä ja tehdä teksityksiä ESOcast:eihin useilla eri kielillä, tai käännä tämä :issa.

22. elokuuta 2017: ESPRESSO (the Echelle SPectrograph for Rocky Exoplanet and Stable Spectroscopic Observations) on läpäissyt ESO:n PAE:n (Preliminary Acceptance Europe) eli Euroopan ensisijaisen hyväksynnän. Tämä tarkoittaa sitä, että se on menestyksekkäästi suorittanut kaikki alustavat kokeet ja kivisten eksoplaneettojen löytämiseen käytettävä laite pakataan ja lähetetään Chileen, missä se asennetaan VLT:n (Very Large Telescope) yhteyteen coudé-fokukseen. ESPRESSO:n odotetaan valmistuvan myöhemmin vuonna 2017. ESPRESSO (echelle-spektrografi) on yksi kaikkein innokkaimmin odotetuista laite astronomisessa maailmassa [1]. Se on ESO:n planeettoja metsästävän työkalun, HARPS:in, ESO:n 3,6 metrisen La Sillalla sijaitsevan teleskoopin, seuraaja, ja se ylittää HARPS:n tarkkuuden noin kymmenkertaisesti [2]. Uuden sukupolven planeettojen metsästäjänä ESPRESSO voi mitata minimaalisia muutoksia tähdistä tulevasta valosta, kun planeetat, joista useat ovat Neptunusta pienempiä, kiertävät tähtien ympäri. Tämä säteisnopeusmenetelmä tallentaa pieniä muutoksia tähtien liikkeessä, kun ne aiheutuvat planeetan gravitionaalisesta vaikutuksesta ja tähti heiluu kun planeetta kulkee sen ympäri. Mitä pienempi planeetta, sitä pienempi heilunta ja jotta voidaan havaita pieniä, kivisiä ja potentiaalisesti elämää ...

10. elokuuta 2017: Lokakuussa 2012 Maan lähelle tulevalla asteroidilla 2012 TC4:llä oli läheinen kohtaaminen Maan kanssa. Se ohitti planeettamme etäisyydellä, joka oli vain neljännes Maan ja Kuun välimatkasta. Lokakuussa 2017 tämä pieni vain 15-30 metrin kokoinen asteroidi tulee uudestaan hyvin läheiselle ohilennolle. Siitä tulee siten täydellinen kohde asteroidien tunnistus- ja jäljitysverkoston tutkittavaksi. Koska 2012 TC4 asteroidia ei olla voitu tarkkailla muutamaan vuoteen, sen kiertorataa ei tunneta kovin tarkkaan. Vielä silloin astronomit eivät voineet ennustaa kuinka lähelle se tulee seuraavalla ohilennollaan 2017. Näin ollen sen uudelleen löytäminen ja yksityiskohtainen tarkkaileminen ovat hyvin tärkeää, jotta saadaan lisää tietoa sen Maan ohittamisetäisyydestä ja saamme tarkennettua käsitystämme sen kulkemasta radasta. Koska asteroidi on vielä niin pieni ja kaukana, se on hyvin heikosti havaittavissa. Tästä huolimatta ESO:n VLT:n (Very Large Telescope) avulla tähtitieteilijät pystyivät saamaan kuvan tulevasta vieraasta ensimmäistä kertaa moneen vuoteen ja samalla myös laskemaan sen liikeradan. Tämä uusi havainto kertoo, että asteroidin lentoetäisyys 12.10.2017 Maan pinnasta ...

9. elokuuta 2017: ESO:n VLT-teleskoopin ja muiden teleskooppien aineiston uusi analyysi antaa ymmärtää, että Linnunradan keskustan supermassiivista mustaa aukkoa kiertävien tähtien radat saattavat käyttäytyä Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian ennustamien hienoisten ilmiöiden mukaisesti. Tähden S2 kiertoradan oletetaan poikkeavan hieman klassisen fysiikan mukaan lasketusta radasta. Tämä kiehtova tulos on johdanto paljon tarkemmille mittauksille ja suhteellisuusteorian testeille, joita tehdään GRAVITY-havaintolaitteella tähden S2 ohittaessa mustan aukon hyvin läheltä vuonna 2018. Linnunradan keskustassa, 26 000 valovuoden etäisyydellä Maasta, sijaitsee meitä lähin supermassiivinen musta aukko, jonka massa on neljä miljoonaa kertaa Auringon massa. Tätä hirviötä ympäröi pieni joukko tähtiä, jotka kiertävät suurilla nopeuksilla mustan aukon hyvin voimakkaassa painovoimakentässä. Se on täydellinen ympäristö painovoimafysiikan ja erityisesti Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian testaamiseen. Saksalaisten ja tšekkiläisten tähtitieteilijöiden tutkimusryhmä on nyt käyttänyt uutta analysointitekniikkaa joukkoon ESO:n VLT-teleskoopilla (Very Large Telescope) Chilessä ja muilla teleskoopeilla viimeisten 20 vuoden aikana tehtyjä havaintoja mustaa aukkoa kiertävistä tähdistä [1]. He vertasivat mitattuja tähtien ratoja klassista Newtonin painovoimalakia käyttäviin ennusteisiin ...

7. elokuuta 2017: Tässä videossa nähdään rento kuvaus vaativasta prosessista, nimittäin yhden ESO:n 8.2 metrin VLT-kaukoputken pääpeilin puhdistuksesta ja päällystämisestä. Joka yö valtavat peilit ovat avoinna kohti taivasta, mutta ne peitetään havaintojen välillä. Ne keräävät vähitellen pölyä ja muuta materiaalia, jolloin niiden heijastuskyky pienenee ja niistä tulee vähemmän tehokkaita maailmankaikkeuden heikon valon vastaanottamiselle. Siten peilit säännöllisin väliajoin irroitetaan teleskoopeista ja kuljetetaan alas vuorelta tilaan, missä ne voidaan puhdistaa ja lopulta päällystää uudelleen hyvin ohuella ja erittäin hyvin heijastavalla uudella alumiinikerroksella. Voit liittyä ESOcast:eihin iTunes:ssa, sekä vastaanottaa tulevia jaksoja YouTube:ssa tai seurata meitä Vimeo:ssa. Useita muitakin ESOcast-jaksoja on myös saatavilla. Selvitä miten nähdä ja tehdä teksityksiä ESOcast:eihin useilla eri kielillä, tai käännä tämä :issa.

4. elokuuta 2017: Chilen energiaministeri, Andres Rebolledo, osallistui äskettäin seremoniaan, joka juhlisti ESO:n Paranal- ja Armazones-alueiden yhdistymistä Chilen kansalliseen sähköverkkoon, jälkimmäisen ollessa paikka, jossa Extreme Large Telescope (ELT) tulee sijaitsemaan. Uusi sähköenergianlähde tulee alentamaan kustannuksia ja pienentämään observatorion hiilijalanjälkeä. Ministeri Rebolledo huomioi edistyksen tärkeyttä esimerkkinä Chilen kansallisen sähköverkon valmiudesta, sekä sen kyvystä tuottaa turvallinen ja korkealaatuinen energianlähde viimeisimmän teknologian astronomiselle tutkimukselle. Roberto Tamai, ELT-ohjelman johtaja, joka toimi projektin johtajana tälle ESO:n päivitykselle, kiitti Chilen hallitusta ja instituutioita avustaan sellaisen energia-infrastruktuurin rakentamisessa, joka tulee tukemaan edistystä ELT-työmaalla. 39-metrisellä pääpeilillään ELT:n rakennus on vaativa teknologinen ja konetekninen haaste. Tamait korosti sitä, että sähkönjakelu on avainasemassa infrastruktuurissa, joka antaa meille mahdollisuudet tarkastella painavimpia kysymyksiä: Mistä saimme alkumme? Minne päädymme? Olemmeko yksin universumissa? Paranal- ja Armazones-alueiden yhdistyminen Chilen sähköverkkoon mahdollistettiin Grupo SAESA:n avulla. Se on yritys, joka on nyt vastuussa pysyvän ja riittävän energian jakelusta Paranelin observatoriolle ja ELT-työmaalle. Työmaan ollessa hyvin eristäytynyt, 130 kilometriä Antofagastasta keskellä ...