Lehdistötiedote

Orionin pilvien kätketyt salat

VISTA-kartoitus tarjoaa kaikkein yksityiskohtaisimman näkymän Orion A -molekyylipilveen lähi-infrapuna-aallonpituuksilla

4. tammikuuta 2017

Tämä vaikuttava uusi kuva on yksi suurimmista lähi-infrapuna-aallonpituuksien suuren erotuskyvyn mosaiikkikuvista, joka on otettu noin 1350 valovuoden etäisyydellä Maasta sijaitsevasta Orion A -molekyylipilvestä, joka on lähin tunnettu massiivinen tähtitehdas. Se otettiin Pohjois-Chilessä sijaitsevan ESO:n Paranalin observatorion VISTA-infrapunakartoitusteleskoopilla ja se paljastaa monia nuoria tähtiä sekä muita kohteita, jotka normaalisti ovat hautautuneina syvälle tomupilvien kätköihin.

Chilessä sijaitsevan ESO:n Paranalin observatorion VISTA-teleskoopilla otettu VISION-kartoituksen (VIenna Survey In Orion) uusi kuva on kollaashi kuvista, jotka on otettu spektrin lähi-infrapuna-alueella. Se kattaa täysin Orion A -molekyylipilven, joka on toinen kahdesta jättimäisestä molekyylipilvestä Orionin molekyylipilvikompleksissa. Orion A ulottuu noin kahdeksan astetta etelään Orionin miekkana tunnetusta alueesta [2].

VISTA on maailman suurin kartoitusteleskooppi ja sen suuri kuva-ala sekä hyvin herkät infrapunailmaisimet ovat ominaisuuksia, joiden johdosta se on ihanteellinen tämän kunnianhimoisen kartoituksen vaatimien syvien ja korkealuokkaisten infrapunakuvien ottamiseen.

VISION-kartoitus on tuottanut luettelon, jossa on lähes 800 000 yksittäin tunnistettua tähteä, nuorta tähtimäistä kohdetta ja etäistä galaksia. Tämä edustaa parempaa syvyyttä ja kattavuutta kuin yksikään tätä aluetta aikaisemmin kartoittanut tutkimus [3].

VISTA näkee ihmissilmälle näkymätöntä valoa, minkä ansiosta tähtitieteilijät voivat tunnistaa muutoin tähtien lastentarhoissa piilottelevia kohteita. Näkyvän valon kuvissa näkymättömät hyvin nuoret tähdet paljastuvat, kun niitä havaitaan pitemmillä infrapuna-aallonpituuksilla, joilla niitä verhoava tomu on läpinäkyvämpää.

Tämä uusi kuva edustaa askelta kohti täydellistä kuvaa tähtienmuodostusprosesseista Orion A:ssa, sekä pieni- että suurimassaiset tähdet käsittäen. Kaikkein näyttävin kohde on upea Orionin sumu, jota kutsutaan myös nimellä Messier 42 [4], kuvan vasemman reunan suunnassa. Tämä alue muodostaa osan kuuluisan ja kirkkaan Orionin tähdistön miekasta. VISTA-luettelo kattaa sekä tuttuja kohteita että uusia löytöjä. Näihin lukeutuvat viisi uutta, nuorta tähtiehdokasta ja kymmenen galaksijoukkoehdokasta.

Muualla kuvassa näemme sisälle Orion A:n tummien molekyylipilvien sisälle ja huomaamme monia piilottelevia aarteita, joihin sisältyy uusia tähtiä mahdollisesti synnyttäviä materiakiekkoja, hiljattain syntyneisiin tähtiin liitettyjä sumuja (Herbig-Haro -kohteita), pienempiä tähtijoukkoja ja jopa kaukana Linnunradan ulkopuolella sijaitsevia galaksijoukkoja. VISION-kartoituksen ansiosta on mahdollista tutkia järjestelmällisesti lähellä sijaitsevien molekyylipilvien sisällä olevien nuorten tähtien varhaisimpia kehitysvaiheita.

Tämä vaikuttavan yksityiskohtainen kuva Orion A:sta vakiinnuttaa uuden tähtien ja tähtijoukkojen tulevan havaintotoiminnan perustan ja jälleen kerran korostaa VISTA-teleskoopin tehokkuutta kuvantaa laajoja taivaan alueita nopeasti ja syvälle spektrin lähi-infrapuna-aallonpituusalueella [5].

Lisähuomiot

[1] VISION-kartoitus kattaa noin 18.3 neliöasteen alueen tarkkuudella noin kolmasosa kaarisekunnista per pikseli.

[2] Orionin molekyylipilven toinen jättimäinen molekyylipilvi on Orion B, joka sijaitsee itään Orionin vyöstä.

[3] Täydellinen VISION-kartoitus käsittää vielä tässä kuvassakin näkyvää suuremman alueen, joka kattaa 39 578 x 23 069 pikseliä.

[4] Orionin sumua kuvailtiin ensimmäisen kerran 1600-luvun alkupuolella, mutta sen löytäjän henkilöllisyys on epävarma. Ranskalainen komeettametsästäjä Messier teki tarkan luonnoksen sen pääpiirteistä 1700-luvun puolivälissä ja antoi sille numeron 42 kuuluisassa luettelossaan. Hän varasi myös numeron 43 pienemmälle, erilliselle alueelle hieman pohjoiseen sumun ydinosista. Myöhemmin William Herschel arveli, että sumu saattaa olla "tulevien aurinkojen kaoottista materiaa" ja tähtitieteilijät ovat sen jälkeen havainneet, että utu on todellakin hiljattain siellä muodostuneiden nuorten, kuumien tähtien hurjassa ultraviolettivalossa hohtavaa kaasua.

[5] VISION:in onnistunutta Orionin kartoitusta seuraa uusi, suurempi julkinen kartoitus muista tähtiä muodostavista alueista yhdessä VISTA-teleskoopin kanssa. Kartoituksen nimi on VISIONS ja se alkaa huhtikuussa 2017.

Lisätietoa

Tätä tutkimusta on esitelty tutkimusjulkaisussa “VISION - Vienna survey in Orion I. VISTA Orion A Survey”, jonka kirjoittivat S. Meingast et al. Julkaisu on julkaistu julkaisusarjassa Astronomy & Astrophysics.

Tutkimusryhmään kuuluvat Stefan Meingast (Wienin yliopisto, Wien, Itävalta), João Alves (Wienin yliopisto, Wien, Itävalta), Diego Mardones (Universidad de Chile, Santiago, Chile), Paula Teixeira (Wienin yliopisto, Wien, Itävalta), Marco Lombardi (Milanon yliopisto, Milano, Italia), Josefa Großschedl (Wienin yliopisto, Wien, Itävalta), Joana Ascenso (CENTRA, Universidade de Lisboa, Lissabon, Portugali; Universidade do Porto, Porto, Portugali), Herve Bouy (Centro de Astrobiología, Madrid, Espanja), Jan Forbrich (Wienin yliopisto, Wien, Itävalta), Alyssa Goodman (Harvard-Smithsonian Center for Astrophysics, Cambridge MA, USA), Alvaro Hacar (Wienin yliopisto, Wien, Itävalta), Birgit Hasenberger (Wienin yliopisto, Wien, Itävalta), Jouni Kainulainen (Max-Planck-Institut für Astronomie, Heidelberg, Saksa), Karolina Kubiak (Wienin yliopisto, Wien, Itävalta), Charles Lada (Harvard-Smithsonian Center for Astrophysics, Cambridge, USA), Elizabeth Lada (University of Florida, Gainesville, USA), André Moitinho (SIM/CENTRA, Universidade de Lisboa, Lissabon, Portugali), Monika Petr-Gotzens (ESO, Garching, Saksa), Lara Rodrigues (Universidad de Chile, Santiago, Chile) ja Carlos G. Román-Zúñiga (UNAM, Ensenada, Baja California, Meksiko).

ESO on Euroopan johtava hallitustenvälinen tähtitieteen organisaatio ja maailman tieteellisesti tuotteliain tähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 16 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Brasilia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten havaintovälineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä merkittäviä tieteellisiä löytöjä. ESO:lla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chilessä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla Very Large Telescope (VLT), maailman kehittynein näkyvää valoa havainnoiva tähtitieteellinen observatorio, ja kaksi kartoitusteleskooppia. VISTA toimii infrapuna-alueella ja on maailman suurin kartoitusteleskooppi. VLT Survey Telescope on suurin vartavasten taivaan näkyvän valon kartoitukseen suunniteltu teleskooppi. ESO on yksi maailman suurimman tähtitieteellisen projektin, ALMA-teleskoopin pääyhteistyökumppaneista. Lähellä Paranalia sijaitsevalla Cerro Armazonesilla ESO rakentaa 39-metrin kokoista E-ELT -teleskooppia (European Extremely Large Telescope), josta tulee “maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä”.

Linkit

• Tutkimusjulkaisu
• Valokuvia VISTA-teleskoopista

Yhteystiedot

Rami Rekola
Tuorlan observatorio
Piikkiö, Finland
Sähköposti: rareko@utu.fi

Pasi Nurmi
Tuorlan observatorio
Piikkiö, Finland
Matkapuhelin: +358 440 121 971

Richard Hook
ESO Public Information Officer
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6655
Sähköposti: rhook@eso.org

Connect with ESO on social media

Tämä on ESO:n lehdistötiedotteen käännös eso1701.