Lehdistötiedote

Paikallisen galaksiryhmän rajaseudut

23. maaliskuuta 2016

Tämä VST-teleskooppiin kiinnitetyn ESO:n OmegaCAM-havaintolaitteen taltioima kuva esittää yksinäistä galaksia, jonka nimi on Wolf-Lundmark-Melotte, tai ihan vain WLM lyhyesti. Vaikka sitä pidetään yhtenä Paikallisen galaksiryhmämme kymmenistä galakseista, WLM on yksinään ryhmän ulkolaitamilla yhtenä sen kaukaisimmista jäsenistä. Galaksi on itse asiassa niin pieni ja eristäytynyt, että se ei ole välttämättä milloinkaan ollut vuorovaikutuksessa minkään muun Paikallisen galaksiryhmän galaksin kanssa, tai kenties jopa minkään muun galaksin kanssa maailmankaikkeuden koko olemassaoloaikana.

Aivan kuten syvällä Amazonin sademetsien kätköissä tai Tyynenmeren saarella elävä toistaiseksi löytymätön heimo, WLM tarjoaa harvinaisen näkymän galaksien alkukantaiseen luonteeseen, jota niiden ympäristö ei ole turmellut.

Saksalainen tähtitieteilijä Max Wolf löysi WLM:n vuonna 1909. Noin viisitoista vuotta myöhemmin tähtitieteilijät Knut Lundmark ja Philibert Jacques Melotte tunnistivat sen galaksiksi. Näin galaksi sai epätavallisen nimensä. Himmeä galaksi sijaitsee Valaskalan tähdistössä (Cetus) noin kolmen miljoonan valovuoden etäisyydellä Linnunradasta, joka on yksi kolmesta isosta Paikallisen galaksiryhmän spiraaligalaksista.

WLM on varsin pieni eikä sillä ole sisäistä rakennetta. Siten se on saanut luokituksen epäsäännöllinen kääpiögalaksi. WLM ulottuu laajimmillaan noin 8000 valovuoden alueelle. Tämä käsittää vuonna 1996 havaitun (eso9633), äärimmäisen vanhojen tähtien muodostaman halon.

Tähtitieteilijät ajattelevat, että suhteellisen pienet alkukantaiset galaksit vuorovaikuttivat toistensa kanssa painovoiman välityksellä ja monissa tapauksissa yhdistyivät muodostaen suurempia kokoelmagalakseja. Miljardien vuosien ajan tämä yhdistymisprosessi koosti nykyisessä maailmankaikkeudessa yleisinä pitämämme suuret spiraali- ja elliptiset galaksit. Galaksien kokoontuminen tällä tavoin on samankaltainen ihmispopulaatioihin, jotka ovat tuhansien vuosien ajan muuttaneet ja sekoittuneet suuremmiksi yhdyskunniksi tuottaen ennen pitkää tämän päivän suurkaupungit.

Sen sijaan WLM on kehittynyt itsekseen, etäällä muiden galaksien ja niiden tähtipopulaatioiden vaikutuksesta. Vastaavasti, kuten eristäytyneet ihmispopulaatiot ilman merkittävää yhteyttä ulkomaailmaan, WLM edustaa suhteellisen turmeltumatonta "luonnontilaa", jossa kaikki muutokset sen elinajan kuluessa ovat tapahtuneet enimmäkseen erillään muun maailman tapahtumista.

Tällä pienellä galaksilla on laaja hyvin himmeiden, punaisten tähtien halo, joka ulottuu ympäröivän avaruuden sysipimeyteen. Tämä punertava sävy kertoo tähtien vanhasta iästä. On luultavaa, että halo ajoittuu galaksin alkuperäisen muodostumisen aikaan, mikä tarjoaa hyviä vihjeitä aivan ensimmäisten galaksien syntymekanismeista.

WLM:n keskustan tähdet vaikuttavat sen sijaan nuorilta ja väriltään sinisiltä. Tässä kuvassa vaaleanpunaiset pilvet osoittavat alueita, joissa nuorten tähtien voimakas valo on ionisoinut https://en.wikipedia.org/wiki/Ionization runsaan vetykaasun saaden sen hohtamaan luonteenomaista punaisen sävyä.

Tämän yksityiskohtaisen kuvan taltioi laajan kuva-alueen OmegaCAM-havaintolaite, joka on Chilessä sijaitsevaan, yötaivaan kartoitukseen näkyvällä valolla erityisesti suunniteltuun 2.6-metriseen ESO:n VST-teleskooppiin (VLT Survey Telescope) kiinnitetty kamera. OmegaCAM:in 32 CCD-ilmaisinta muodostavat 256 megapikselin kuvia, jotka ottavat hyvin yksityiskohtaisia laajan näkökentän kuvia kosmoksesta.

Lisätietoa

ESO on Euroopan johtava hallitustenvälinen tähtitieteen organisaatio ja maailman tieteellisesti tuotteliain tähtitieteellinen observatorio. ESO:lla on 16 jäsenmaata: Alankomaat, Belgia, Brasilia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Sveitsi, Tanska ja Tšekin tasavalta. ESO toteuttaa kunnianhimoista ohjelmaa, joka keskittyy tehokkaiden maanpäällisten havaintovälineiden suunnitteluun, rakentamiseen ja käyttöön. Välineiden avulla tähtitieteilijät voivat tehdä merkittäviä tieteellisiä löytöjä. ESO:lla on myös johtava asema tähtitieteen tutkimuksen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä ja organisoinnissa. ESO:lla on Chilessä kolme ainutlaatuista huippuluokan observatoriota: La Silla, Paranal ja Chajnantor. ESO:lla on Paranalilla Very Large Telescope (VLT), maailman kehittynein näkyvää valoa havainnoiva tähtitieteellinen observatorio, ja kaksi kartoitusteleskooppia. VISTA toimii infrapuna-alueella ja on maailman suurin kartoitusteleskooppi. VLT Survey Telescope on suurin vartavasten taivaan näkyvän valon kartoitukseen suunniteltu teleskooppi. ESO on yksi maailman suurimman tähtitieteellisen projektin, ALMA-teleskoopin pääyhteistyökumppaneista. Lähellä Paranalia sijaitsevalla Cerro Armazonesilla ESO rakentaa 39-metrin kokoista E-ELT -teleskooppia (European Extremely Large Telescope), josta tulee “maailman suurin tähtitaivasta havainnoiva silmä”.

Linkit

• Valokuvia VST-teleskoopista
• Muita kuvia VST-teleskoopilta

Yhteystiedot

Richard Hook
ESO education and Public Outreach Department
Garching bei München, Germany
Puh.: +49 89 3200 6655
Matkapuhelin: +49 151 1537 3591
Sähköposti: rhook@eso.org

Pasi Nurmi (Lehdistön yhteyshenkilö Suomi)
ESO Science Outreach Network ja University of Turku
Turku, Finland
Puh.: +358 29 4504 358
Sähköposti: eson-finland@eso.org

Connect with ESO on social media