Tähtien syntytutkimuksen kulta-aika

Tämän viikon kuva esittää spiraaligalaksi NGC 4303:a, joka tunnetaan myös nimellä Messier 61. Galaksi on yksi Neitsyen galaksijoukon suurimmista jäsenistä. Koska se on niin sanottu tähtipurkausgalaksi, siinä syntyy epätavallisen suuri määrä tähtiä. Tähtitieteilijät ovat käyttäneet sitä laboratoriona ymmärtääkseen paremmin tähtienmuodostukseen liittyviä kiehtovia ilmiöitä.

Tähtiä muodostuu kylmän kaasun pilvien romahtaessa. Vastasyntyneiden tähtien voimakas säteily lämmittää ja ionisoi tähtiä ympäröivää jäljellä olevaa kaasua. Ionisoitu kaasu loistaa kirkkaana, ja osoittaa paikan, missä tähtiä muodostuu. Tässä upeassa, jalokiviä muistuttavassa kuvassa hehkuva kaasu näkyy kiertyvänä kullan loisteena seuraten syntyvien tähtien jättämiä jälkiä. 

Kultainen hehku on seurausta valon eri aallonpituuksilla tehtyjen havaintojen yhdistämisestä. Kuvassa on käytetty ESO:n Chilessä sijaitsevan VLT-teleskoopin (VLT) Multi-Unit Spectroscopic Explorer (MUSE) -instrumentin havaintoja. Ionisoidun hapen kaasupilvien vety ja rikki on esitetty sinisenä, vihreänä ja punaisena. Havainnot on tehty osana Physics at High Angular resolution in Nearby Galaxies (PHANGS) -hanketta, jonka tavoitteena on tutkia lähellä olevia galakseja kaikilla sähkömagneettisen spektrin aallonpituuksilla.

Haluatko tietää, miten havainnoista päädytään tällaiseen kuvaan? Tutustu tähän ESO:n blogikirjoitukseen, jossa prosessista kerrotaan yksityiskohtaisemmin.