Tiedote

APEX-laajennuksen sopimus solmittu

12. toukokuuta 2017

APEX-teleskoopin (Atacama Pathfinder Experiment) osakkaiden kesken on allekirjoitettu sopimus laajennuksesta, joka turvaa tämän hyvin tuottoisan yhteistyön jatkumisen vuoden 2022 loppuun. Kaksitoistametrisen APEX-teleskoopin ensivalo saatiin vuonna 2005 ja se on tarjonnut tähtitieteilijöille yksityiskohtaisia näkymiä maailmankaikkeuden kylmimmistä kohteista ja prosesseista.

APEX on Saksan Bonnissa toimivan Max-Planck-Institut für Radioastronomie -tutkimuslaitoksen (MPIfR), ESO:n ja Ruotsin Onsalassa toimivan Onsalan avaruusobservatorion (OSO) yhteistyöhanke. Sopimuksen allekirjoittivat ESO:n pääjohtaja Tim de Zeeuw, Max-Planck-Institut für Radioastronomien johtaja Karl Menten sekä Onsalan avaruusobservatorion johtaja John Conway. Seremonia pidettiin Chalmersin teknillisessä korkeakoulussa Göteborgissa, Ruotsissa.

APEX-laajennussopimuksen mukaisesti teleskooppi päivitetään havaintotehokkuuden huomattavaksi parantamiseksi ja havaintolaitteet päivitetään uuden sukupolven laitteiksi. Nämä uudet havaintolaitteet käsittävät useita ALMA:n prototyyppivastaanottimia, jotka avaavat uusia ikkunoita ilmakehän läpi (eso1543) ja kasvattavat olemassaolevien vastaanottimien aallonpituusaluetta. Vastatakseen paremmin ESO-yhteisön suureen kysyntään APEX:in havaintoajasta, ESO:n osuus kasvaa 27%:sta 32%:iin. MPIfR:n osuus kasvaa myös 50%:sta 55%:iin samalla kun OSO:n osuus laskee 23%:sta 13%:iin.

APEX on suunniteltu toimimaan infrapunavalon ja radioaaltojen välisillä alimilllimetriaallonpituuksilla, 0.2 millimetristä 1.9 millimetriin, mikä on avain osan maailmankaikkeuden kylmimmästä aineesta havaitsemiseen. Vuosien aikana se on tuonut lisätietoa suuresta joukosta tähtitieteellisiä ilmiöitä. Se on luodannut tämän päivän massiivisimpien galaksien elämän varhaisia vaiheita (eso1206), tutkinut supermassiivisten mustien aukkojen riekaleiksi repimää ainetta (eso0841) ja kartoittanut Linnunradan tasoa alimillimetriaallonpituuksilla (eso1606). Se on myös havainnut vetyperoksidimolekyylejä tähtienvälisessä avaruudessa ensimmäistä kertaa (eso1123), ratkaissut vuosisatoja vanhan arvoituksen tähtien törmäyksistä (eso1511) ja — yhdessä ympäri maailmaa sijaitsevien muiden teleskooppien kanssa — havainnut etäisen kvasaarin ydintä tuottaen kaksi miljoonaa kertaa ihmissilmän erotuskykyä tarkempia kuvia (eso1229).

Koska avaruuden alimillimetrisäteily absorboituu suurelta osin Maan ilmakehän vesihöyryyn, APEX sijaitsee 5100 metrin korkeudella merenpinnasta Chajnantorin ylätasangolla Chilen Atacaman autiomaassa, joka on yksi maailman kuivimmista paikoista ja tarjoaa ylittämättömät havaintomahdollisuudet.

Kuten sen nimestä käy ilmi, APEX on ALMA-projektin tienraivaaja. Se on muokattu ALMA:n prototyyppiantenni ja sijaitsee samalla paikalla kuin ALMA-observatorio, joka itsessään on nyt täydessä toiminnassa maailman suurimpana maan pinnalta havaintoja millimetri- ja alimillimetriaallonpituuksilla havaintoja tekevänä tutkimuslaitoksena. ALMA koostuu 54:n 12-metrisen ja 12:n 7-metrisen antennin jättimäisestä joukosta, joka kiitos APEX:in uraauurtavien ponnistusten pystyy käänteentekevään kylmän maailmankaikkeuden fysiikan tutkimukseen luodaten ensimmäisiä tähtiä ja galakseja sekä kuvaamalla suoraan planeettojen muodostumista. Useat APEX:in vahvuudet, kuten sen kyky kartoittaa hyvin laajoja alueita, tukevat täysin ALMA:a.

Sopimuksen laajennuksen vuoteen 2022 ansiosta eurooppalainen tähtitieteilijäyhteisö voi jatkaa tämän etuoikeutetun mahdollisuuden hyödyntämistä valmistautuakseen optimaalisesti ALMA:n jatko-ohjelmiin ja APEX tulee jatkamaan kylmän ja etäisen maailmankaikkeuden luotaamista tuottaen epäilemättä uusia jännittäviä löytöjä.

Lisätietoja

Apex on Max-Planck-Institut für Radioastronomie -tutkimuslaitoksen (MPIfR), Onsalan avaruusobservatorion (OSO), ja Euroopan eteläisen observatorion (ESO) yhteistyöhanke. Teleskoopin suunnitteli ja rakensi MPIfR:n urakkasopimuksella saksalainen VERTEX Antennentechnik GmbH ja se perustuu ALMA-projektille valmistettuun prototyyppiantenniin. APEX:in toiminta Chilessä on uskottu ESO:n käsiin.